Pikavippi, vippi & pikalaina -vertailu

Pikavippien suosio kasvaa kasvamistaan

Pikavippien osuus ylivelkaantumisessa pieni

Pikavippien osuus suomalaisten ylivelkaantumisessa on pienempi, kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Talouselämän mukaan viime vuonna rekisteröidystä maksuhäiriömerkinnöistä ainoastaan alle 5 prosenttia johtui pikavipeistä.

Suomen Asiakastiedon maksuhäiriömerkintärekisterissä oli loppuvuodesta 327 500 suomalaista, joista ainoastaan prosentilla maksuhäiriömerkintä johtui pelkästään pikavipeistä. Suomen Asiakastiedon johtaja Heikki Koivula toteaakin Talouselämälle, ettei pikavippien täyskielto ratkaisisi suomalaisten ylivelkaantumista. Asiakastiedon lakiasianpäällikön mukaan ilman pikavippejä velanotto siirtyisi vain muualle, joten pikavippien täyskielto ei toimisi ratkaisuna velkaongelmiin.

Suomen Asiakastiedon lehdistötiedotteen mukaan maksamattomien verkko-ostosten aiheuttamat maksuhäiriömerkinnät olivat viime vuonna kovassa kasvussa. Verkko-ostoksista johtuvia merkintöjä kertyi viime vuonna yhteensä 20 000 kappaletta, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakastiedon mukaan laskulla tuotteita toimittavien verkkokauppojen pitäisi varmistua asiakkaiden maksukyvystä nykyistä paremmin.

Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkinnöillä on tapana kasaantua samoille henkilöille. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä henkilöllä on jopa 11 eri maksuhäiriömerkintää. Yksikin maksuhäiriömerkintä nostaa uuden maksuhäiriön todennäköisyyden yhdestä prosentista 30 prosenttiin. Ennätys on 484 merkintää yhdellä henkilöllä.

Kaikista suomalaisista aikuisista 7,4 prosentilla on ainakin yksi maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnöissä ilmenee myös alueellisia eroja. Inarissa 11 prosentilla aikuisista oli maksuhäiriöitä, kun Luodossa osuus on ainoastaan 2,1 prosenttia. Omatieto.fi maksuhäiriökartan mukaan Helsingissä maksuhäiriöisten osuus aikuisväestöstä oli 8,8 prosenttia, Espoossa 6,8 prosenttia ja Vantaalla 9,1 prosenttia.

Vuonna 2011 yksityishenkilöille rekisteröitiin yhteensä 1,5 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää.

Positiivinen luottorekisteri vähentäisi ylivelkaantumista

Kansanedustaja Sampsa Kataja sanoi A-Talk ohjelmassa velallisille syntyvän ongelmia, kun pikavippejä otetaan toinen toisensa päälle, eikä velkaantumiskierrettä katkaista ajoissa. Kierteen katkaiseminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä pikalainapalvelut, eivätkä edes pankitkaan, näe asiakkaalla jo olemassa olevia velkoja. Näin lainanhakija voi siis käytännössä valehdella olevansa velaton, eikä luotontarjoaja saa tietää totuutta mistään.

Ohjelmassa oli pikavippejä puolustamassa OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtaja Richard Rosenius, jonka mielestä myös pikavippien ottaminen muiden velkojen päälle on todellinen ongelma. Rosenius onkin esittänyt mm. Suomen Pienlainayhdistyksen tavoin ratkaisuksi positiivista luottorekisteriä, josta nähtäisiin maksuhäiriömerkintöjen lisäksi myös asiakkaalla jo olemassa olevat lainat ja muut velat. Näin velkakierre voitaisiin katkaista ajoissa.

Kun ihmisten alkaviin velkakierteisiin voitaisiin tarttua jo niiden alkuvaiheissa, maksuhäiriömerkinnät luonnollisesti vähenisivät. Positiivisesta luottorekisteristä voisi mahdollisesti olla hyötyä myös kuluttajille, kun luotontarjoajat näkisivät kuluttajien mahdollisista maksuhäiriömerkinnöistä ensinnäkin milloin merkintä on tullut, mutta myös että onko merkintään johtanut velka jo maksettu takaisin. Näin myös maksuhäiriömerkinnän saaneiden kuluttajien voisi olla mahdollista saada lainaa.

Eduskunta on kuitenkin ollut syystä tai toisesta positiivista luottorekisteriä vastaan. Yli 120 kansanedustajaa on allekirjoittanut Sampsa Katajan tekemän lakialoitteen, jonka päämääränä on kieltää pikavipit. Yli 140 kansanedustajaa taas on kirjoittanut Lenita Toivakan ajaman lakialoitteen, joka toisi pikavippitoimintaan huomattavia tiukennuksia. Välillä tuntuukin, että eduskunnassa mielletään helpommaksi kieltää koko pikavippitoiminta, kuin että puututtaisiin epäkohtiin niiden ratkaisemiseksi.

EU varoittaa vippaajia

EU-komissio on tehnyt tehoiskun, jossa tarkastettiin lähes 600 Euroopassa toimivan vippiyrityksen sivut. Noin 400 firman sivuilta löytyi jotain huomautettavaa, ja nyt EU-komissio varoittaakin kuluttajia tällaisista sivustoista. Lähes joka toiselta sivustolta löytyi ainakin jotain huomautettavaa. Monessa tapauksessa muun muassa lainojen todellisia vuosikorkoja ei ollut ilmoitettu lain vaatimalla tavalla. Monilla sivustoilla puuttui myös oleellisia tietoja lainoista aiheutuvista kuluista.

Suomessa iskun kohteeksi joutui yhteensä neljän eri vippifirman sivut. Suomessakaan tilanne ei ollut yhtään sen parempi, kuin muualla Euroopassa, sillä viidestä tarkastetusta sivustosta jopa neljästä löytyi jotakin huomautettavaa. Sivustoihin tullaan lähiviikkoina ottamaan yhteyttä kansallisten viranomaisten toimesta, ja kehottamaan kyseisiä sivustoja korjaamaan löydetyt epäkohdat. Mikäli epäkohtia ei huomautuksista huolimatta korjata, voi rangaistuksena olla kyseisen maan lainsäädännöstä riippuen joko sakkoja, tai pahimmassa tapauksessa jopa koko sivuston sulkeminen kokonaan.

Lähde: HS

Joulun alla otetut pikavipit aiheuttavat huolia

Velkaneuvontapalvelut ovat ruuhkautuneet joulupyhien päättymisen jälkeen. Useat vähävaraiset ovat rahoittaneet jouluisia ostoksiaan erilaisilla kulutusluotoilla ja pikavipeillä. Myös eläkeläisiä on hakeutunut velkaneuvontaan entistä enemmän.

Helsingin Sörnäisissä toimivassa talous- ja velkaneuvontapalvelussa on soinut puhelin taukoamatta joulupyhien päättymisen jälkeen. Joulun alla otetuille kulutusluotoille ja vipeille on tullut maksuaika, ja monet ovat joutuneet maksuvaikeuksiin. Ihmiset hankkivat joululahjoja ja muita jouluisia ostoksia heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, vaikka sitten velaksi.

Hyvin usein kyse on siitä, että vanhemmat haluavat antaa lapsillensa parhaat mahdolliset joululahjat, vaikka taloudellinen tilanne ei sitä sallisikaan, kertoo talous- ja velkaneuvoja Juha Neuvonen. Vaikka maksupäivät olisivatkin hieman myöhemmin, soitot hätääntyneiltä ihmisiltä alkavat ja vuoden ensimmäisinä päivinä, kerrotaan Takuu-Säätiöstä. Kaikkiin soittoihin ei ole pystytty vastaamaan lainkaan, mikä kertoo karua kieltään soittajien määrästä.

Eläkeläiset työllistävät velkaneuvontaa yhä enemmän

Joulun aika on vippipalveluille oikeaa sesonkiaikaa. Monet suomalaiset kuittaavat jouluiset menonsa pikavipeillä ummistaen silmänsä siltä tosiasialta, että lainojen maksupäivä tulee koittamaan jopa hyvinkin pian. Pudotus takaisin maan pinnalle on monelle kova, kun velkojen maksupäivän tajuaa jo kolkuttelevan ovella heti joulupyhien jälkeen. Tällöin otetaan monesti yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan.

Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo, että eläkkeellä olevia vippaajia on ottanut yhteyttä velkaneuvontaan huomattavasti aikaisempaa enemmän. Erityisesti hiljattain eläkkeelle jääneitä soittajia on ollut paljon. Takuu-Säätiön velkaneuvontaan soitettiin viime vuonna n. 17 000 puhelua, mikä on 5000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Neuvojien kanssa velkaantunut voi kartoittaa omaa taloudellista tilannettaan, jotta tilanteesta selviäminen olisi helpompaa.

Lähde: Yle uutiset

Pienlainatoimijat vaativat alalle viranomaisvalvontaa

Pienlainatoimijat vaativat pikavippialalle tiukkaa viranomaisvalvontaa. Suomen Pienlainayhdistys haluaa karsia valvonnan avulla epäilyttävät toimijat pois pikavippibisneksestä.

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan pikalaina-alalla on liikaa epäilyttäviä toimijoita, jotka mustamaalaavat kohtuuttomasti koko alaa. Yhdistys toivoo alalle tiukkaa viranomaisvalvontaa ja ehdottaa Suomen Pankin yhteydessä toimivaa Finanssivalvontaa Suomen pienlaina-alan valvojaksi. Finanssivalvonta Fiva hoitaa jo muun muassa pankkien, vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, sijoituspalveluyritysten ja pörssin toiminnan valvonnan.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kuusiston mukaan Finanssivalvonnalla on käytössä paras asiantuntemus ja myös riittävät keinot epäkohtiin puuttumiseksi. Kuusiston mukaan viranomaisvalvonta suojaisi ensisijaisesti kuluttajaa, mutta toisi myös yrityksille hyvän toimintaympäristön.

Yhdistys vaatii myös alan toimijoille riittävän peruspääoman ja osaamistason, mikä mahdollistaisi kuluttajille asiantuntevan ja luotettavan palvelun. Lisäksi toivotaan tasavertaista suhtautumista kaikkiin kulutusluottoihin.

Valvonnasta aiheutuvat kustannukset pienlainayhdistys maksattaisi alan yrityksillä vuosittaisen toimilupamaksun muodossa.

Tällä hetkellä laki vaatii pikavippitoimijoita ilmoittautumaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Rekisteriin hyväksytään ainoastaan tietyt vaatimukset täyttävät toimijat. Hakijalla tulee olla oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa ja hakijalta vaaditaan luotettavuutta sekä luottotoiminnan tuntemusta. Rekisteripäätöksen maksu on 280 euroa ja lisäksi laskutetaan vuosittainen 500 euron valvontamaksu. Luotonantajarekisteriin on loppuvuodesta 2011 merkitty yhteensä 86 luotonantajaa.

Pienlainayhdistyksellä on käynnissä myös kampanja pienlainojen puolesta, jossa pyritään tuomaan esiin tosiasioita pienlaina-alasta vastineeksi tunnepohjaiselle ja vailla faktatietoa olevalle julkiselle keskustelulle. Kampanjaa käydään kampanjansivuston ja lehti-ilmoitusten muodossa. Sivustolla esitetään kymmenen tosiasiaa pienlainoista ja otetaan kantaa muun muassa pikavippien kokonaiskustannuksiin, velkaantumisongelmiin ja pikavippien käyttötarkoituksiin.

Lähde: Suomen Pienlainayhdistys – tiedote

Miten maksamaton pikavippi päätyy perintään

Pikavipit ovat lyhytaikaisina lainoina edullisia kulutusluottoja, mutta maksamatta jääneistä pikavipeistä kertyy suuret perintäkulut samoin, kuin muistakin laskuista, joita ei hoideta ajallaan.

Perintätoimet etenevät vaiheittain ja asiakkaalla on perintäprosessin aikana useita mahdollisuuksia hoitaa velkansa ennen luottotietohäiriömerkinnän saamista ja velan kasvamista kohtuuttoman suureksi.

Ensimmäisenä asiakas saa tavallisen laskun, jossa on ilmoitettu eräpäivä, eli viimeinen päivä jolloin maksu tulee suorittaa. Pikavippien maksuaika on yleensä 7 päivästä 30 päivään, mutta suuremmissa luotoissa ja erissä maksettavissa vipeissä maksuaika voi olla pidempikin. Useat pikavippipalvelut tarjoavat lisäpalveluna mahdollisuutta eräpäivän siirtämiseen, joten palveluun kannattaa olla yhteydessä, mikäli laskua ei pysty maksamaan viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä.

Seuraavaksi asiakas saa yleensä maksumuistutuksen, joka voi tulla myös perintätoimistolta. Muistutuksen jälkeen laskun voi vielä hoitaa pienin koroin ja kustannuksin ilman jälkiseuraamuksia tai luottohäiriömerkintää. Mikäli laskua ei hoideta muistutuksesta huolimatta, eikä velkojan kanssa sovita maksusuunnitelmaa, asiakas saa seuraavaksi maksuvaatimuksen. Maksuvaatimuksessa velan summaan on lisätty perintäkulut ja viivästyskorko. Maksuvaatimuksen saatua asiakas voi sopia perintätoimiston kanssa maksusuunnitelman, mikä estää laskun päätymisen käräjäoikeuteen, jos asiakas hoitaa maksusuunnitelman mukaiset maksut ajallaan.

Mikäli laskua ei hoideta perintätoimistolle, on seuraava vaihe käräjäoikeus. Käräjäoikeus lähettää tiedoksiannon haasteesta, jolloin oikeusprosessin voi vielä keskeyttää maksamalla koko velan ja kaikki kulut ja korot ennen tuomion antamista. Tässä vaiheessa velallisella on vielä mahdollisuus säästyä maksuhäiriömerkinnältä. Myös maksusuunnitelman voi sopia vielä tässä vaiheessa, mikä vähentää tulevia kuluja ja korkoja, mutta ei estä luottohäiriömerkinnän saamista.

Mikäli käräjäoikeuden haasteeseen ei vastaa, 14 päivän kuluttua tiedoksiannosta käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion. Tämän seurauksena velka päätyy ulosottoon ja velallisen tietoihin tulee luottohäiriömerkintä. Ulosottomies lähettää ulosottotoimista ilmoituksen, jonka jälkeen velan hoitamisesta ja maksueristä voi yrittää sopia ulosottoviranomaisen kanssa.

Merkittävin keino velkaongelmien ja perintätoimien ehkäisyyn on harkinta ennen pikavipin tai esimerkiksi osamaksusopimuksen ottamista. Oma talous ja maksukyky tulee selvittää hyvin tarkkaan ja pohtia lainan tarpeellisuutta ja käyttötarkoitusta. Suurin osa vippiasiakkaista hoitaa myös laskunsa täsmällisesti, mutta pieni osa asiakkaista päätyy ongelmiin otetuttaan pikalainan tai ostettua velaksi tuotteen tai palvelun ilman riittävää harkintaa.

Suomen Pienlainayhdistys kampanjoi pikalainojen puolesta

Suomen Pienlainayhdistys ilmoitti torstaina julkaistussa tiedotteessaan aloittavansa kampanjan jäsenyritystensä ja asiakkaiden oikeuksien puolesta.

Kampanjalla yhdistys pyrkii kiinnittämään suuren yleisön ja päättäjien huomion pienlainatoimintaan liittyviin tosiasioihin. Keskiviikkona pikalainatoiminnan täyskieltoa ajava lakialoite luovutettiin eduskunnalle. Lakialoitteen allekirjoitti yhteensä 116 kansanedustajaa.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusiston mukaan pienlainoja koskeva julkinen keskustelu on tunnepohjaista ja siinä on esitetty väitteitä, joilla ei ole todellisuuspohjaa. Kuusiston mukaan Pienlainayhdistys haluaa tuoda esiin tosiasioita omasta toimialastaan.

Kampanjassa tietoa levitetään muun muassa lehti-ilmoituksin, joilla pyritään ohjaamaan päättäjiä ja kansalaisia tutustumaan yhdistyksen kampanjasivuihin. Sivuille on koottu kymmenen tosiasiaa pienlainoista ja pienlainatoiminnan taustoja kertovia tietoja. Kampanjasivut valaisevat muun muassa pienlainojen todellisia käyttökohteita, kertovat ketä pienlaina-asiakkaat todellisuudessa ovat, kuvaavat tilastoin pikavippien todellisia kustannuksia ja kuvaavat pienlainojen luultua pienempää vaikutusta luottohäiriöihin ja ylivelkaantumisongelmiin.

Tietopaketissa kuvataan muun muassa pienlainojen käyttökohteita. Pelivelkojen tai juhlimisen sijaan pienlainoja käytetään todellisuudessa lähinnä arkisten menojen ja tulojen tasapainottamiseen. Yleinen pienlainan käyttökohde on yllättävä rahanmeno, joka vaatii nopeaa rahoitusta. Vippejä otetaan tyypillisesti arkipäivän kulujen rahoittamiseen ennen seuraavaa palkkapäivää tai eläkettä. Syksyllä 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia pienlainan ottaneista asiakkaista kertoo käyttäneensä pikalainoja korkeintaan kaksi kertaa. Pikavippiasiakkaiden keskuudessa niin kutsuttu vippikierre ei siis ole tutkimuksen mukaan yleinen ongelma. Yhdistyksen kampanjasivuston mukaan pienlainoja käytetään satunnaisesti ja todelliseen tarpeeseen.

Kuusisto toteaa, että jokaisella on oikeus mielipiteensä, mutta erityisesti lainsäädännön tulee perustua tosiasioihin. Yhdistys ja sen jäsenyritykset pyrkivät saamaan pienlaina-alalle selkeämpi ja tiukempia pelisääntöjä, jotta alalle tulemisen kynnystä voitaisiin korottaa ja kuluttajan etuja puolustaa entistä paremmin.

Pikalainojen viivästyskorko ei voi olla tuhansia prosentteja

Mediassa on kerrottu virheellisesti pikavippien viivästyskoron kasvavan jopa tuhansiin prosentteihin, mikäli lainan takaisinmaksu viivästyy. Todellisuudessa pikalainoista maksettava viivästyskorko on lain määrittelemä 8,5 prosenttia. Se on täsmälleen sama, kuin muistakin myöhästyneistä laskuista tai lainanlyhennyksistä, kuten puhelinlaskusta tai asuntolainan lyhennyksestä maksettava viivästyskorko.

Ajallaan maksetusta pikalainassa ei peritä korkoa, sillä toisin kuin esimerkiksi luottokortit tai pankkien lainat, pikavippien kustannukset määritellään kiinteällä hinnalla. Maksamatta jääneenkään pikavipin korko ei voi nousta tuhansiin prosentteihin, sillä myöhästyneelle erälle lasketaan ainoastaan korkolain mukainen korko. Myöhässä maksetusta pikavipistä lisäkuluja voi periä perintätoimisto perimiskulujen muodossa ja valtio käräjäoikeuskulujen muodossa. Käräjäoikeuteen joutuessa pikalaina on kuitenkin ollut jo todella kauan maksamatta ja lainan ottajalla on ollut useita mahdollisuuksia hoitaa velkansa pois.

Julkisessa keskustelussa todellisen vuosikoron laskentakaava sekoitetaan usein rahoituskorkoon ja lainan toimitusmaksuihin. Koska pikavipeistä maksetaan aina kiinteä hinta, ei todellisella vuosikorolla ole mitään vaikutusta pikavipin lopullisiin kustannuksiin. Kun pikalaina maksetaan viimeistään eräpäivänä takaisin, asiakas maksaa ainoastaan ilmoitetut lainakulut.

Esimerkiksi 200 euron pikavipistä 7 vuorokauden maksuajalla Vippi.fi -palvelussa tulee maksettavaksi kuluja ainoastaan 30 euroa. Ajallaan maksetusta laskusta maksetaan siis takaisin lainan pääoma ja ilmoitetut lainakulut, yhteensä 230 euroa. Muita kuluja tai korkoja ei ajallaan hoidetusta pikavipistä peritä.

Lähde: Vippi.fi blogi

Kokemuksia pikavipeistä

Internetin keskustelufoorumeilla on ollut paljon keskustelua pikavipeistä ja myös lehdissä harvemmin nähtyjä kertomuksia pienlainojen positiivisista puolista. Iltapäivälehtien kertoessa velkaongelmiin joutuneista pikavippaajista, tulee monille yllätyksenä, että suurin osa pikaluottoja ottaneista ovat ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka rahoittavat pikavipillä esimerkiksi ostoksia palkkapäivää odottaessa. Todellisuudessa pikavippien ottajista 65 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa ja 24 prosenttia ovat eläkeläisiä tai opiskelijoita. Suurin osa pikavippaajista maksaa pikavipin ajoissa takaisin ongelmitta. Ainoastaan 0,9 prosenttia kaikista suomalaisten maksuhäiriömerkinnöistä johtuu yksinomaan pikavipeistä.

Suositulla keskustelufoorumilla pikavippiä ottaneet kertovansa kokemuksiaan. Eräs kirjoittajista kertoo olevansa ihan tavallinen ihminen, jolla on luottotiedot kunnossa, mutta ottaneensa vipin parin tiukan kuukauden takia. Kirjoittaja kertoo maksavansa joulukuussa koko lainan pois. Muut kirjoittajat ovat ottaneet pikalainan esimerkiksi bensarahoja varten, jotta on päässyt töihin tai auttaakseen pulassa olevaa lastaan. Monet kirjoittajat kertovat ottaneensa useita pikavippejä ja maksaneensa ne ajallaan takaisin ilman ongelmia.

Useat kävijät kirjoittavat pikavipin pelastaneen pulasta yllättävässä rahantarpeessa. Eräs kirjoittaja kertoo ottaneensa pikavipin muutamia kertoja ja maksaneen lainan ajallaan kuten muutkin laskut. Korkoja hän ei ole kokenut päätä huimaaviksi. Nimimerkillä “Akaatti” Kaksplus.fi -lehden keskustelufoorumille kirjoittava henkilö kertoo hoitaneensa pikavipillä laskuja pois ja maksaneensa vipin seuraavassa kuussa saamallansa palkalla. Hän kertoo maksaneensa pienlainastaan 35 euroa korkoa, jota hän ei pidä kovin korkeana kustannuksena 300 euron pikavipistä. Kirjoittaja kertoo, ettei olisi ottanut pienlainaa, ellei olisi ollut varma, että pystyy maksamaan lainan ajallaan.

Osa kirjoittajista toteaa ottavansa mieluimmin pikavipin ja maksavan siitä koituvat korot, kuin lainaavan rahaa tutuilta ja sukulaisilta. Rahan lainaaminen läheisiltä koetaan nöyristelynä. “musta on hyvä, että tällainen mahdollisuus on olemassa. Ennemmin lainaan firmalta korkoineen, kuin käyn nöyristelemään ja almuja sukulaisilta aneleen.”, kirjoittaa vierailija suositulla Vauva-lehden keskustelupalstalla. Toisella suositulla keskustelufoorumilla kirjoittajat kertovat ottaneensa pikavipin sosiaalitoimistossa asioimisen sijaan, koska eivät halua hakea toimeentulotukea. Toimeentulotukeen vaadittavat henkilökohtaisten tietojen kertominen, kuten tiliotteiden esittäminen, koetaan epämiellyttävänä. Sosiaalituen pitkät käsittelyajat koetaan myös ongelmaksi akuutin rahapulan iskiessä.

Lainaa ottaneiden kokemukset vaikuttavat olevan pääasiassa positiivisia. Pikavippi koetaan helppona ja kätevänä vaihtoehtona nopeaan rahantarpeeseen ja pikavippaajat vaikuttavat kertomiensa kokemusten perusteella harrastavan pääasiassa vastuullista lainaamista, jossa huolehditaan talouden hallinnasta niin, että pikalaina pystytään varmasti maksamaan ajallaan takaisin.

Pienlainayhdistys ajaa kolmen kohdan ohjelmaa asiakkaiden parhaaksi

Suomen Pienlainayhdistys pyrkii selkeyttämään ja tiukentamaan pienlaina-alan pelisääntöjä ja korottamaan ja puolustamaan kuluttajan etuja uudella kolmen kohdan ohjelmallaan. Samalla yhdistys pyrkii oikaisemaan pienlainatoimintaan liittyviä väärinkäsityksiä.

Yhdistys ehdottaa viranomaisille ja lainsäätäjille ylivelkaantumista ja epäluotettavien toimijoiden ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä. Kolmen kohdan ohjelma sisältää positiivisen luottorekisterin käyttöönoton, pikalainatoiminnan siirtäminen Finanssivalvonnan valvomaksi ja riidattomien velkomusasioiden siirtämisen suoraan ulosottoon.

Positiivinen luottorekisteri on käytössä jo useammissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Se puuttuu ainoastaan Suomesta, Tanskasta ja Ranskasta. Positiivinen luottorekisteri kerää tiedot kaikista asiakkaan luotoista. Asiakkaan yksityisyydensuoja turvataan lakisääteisillä rajoituksilla tietojen käyttöön liittyen. Luotonantaja velvoitetaan tarkistamaan rekisteristä asiakkaan velkatilanne ja tosiasiallinen maksukyky, jotta ylivelkaantumista voidaan tehokkaasti ehkäistä. Rekisterin kulut ehdotetaan kerättäväksi käyttömaksuista, jolloin rekisterin perustaminen ei aiheuta valtiolle lisäkustannuksia.

Pienlainayhdistys toivoo pienlaina-alalle tehokkaampaa alan valvontaa, johon oikea taho olisi yhdistyksen mukaan Finanssivalvonta. Finanssivalvonta hoitaa Suomessa jo pankkien ja vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, sijoituspalveluiden, rahastojen ja pörssin toiminnan valvomista. Yhdistyksen mukaan Finanssivalvonnalla on riittävät keinot ja asiantuntemusta puuttua mahdollisiin epäkohtiin myös pikalaina-alalla. Finanssivalvonnan suorittama valvonta suojaisi kuluttajaa ja toisi pikalaina-alalle hyvän toimintaympäristön.

Yhdistys toivoo riidattomien velkomusasioiden siirtämistä suoraan ulosottoon, sillä ne vievät paljon käräjäoikeuksien aikaa ja resursseja. Tämä suojaisi kuluttajaa, sillä oikeudenkäyntikulut ovat moninkertaiset pieniin saataviin verrattuna. Suora ulosottokelpoisuus helpottaisi maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan tilannetta ja vapauttaisi oikeuslaitoksen resursseja.

Pienlainayhdistyksen ohjelma on luettavissa osoitteesta: Kolmen kohdan ohjelma pienlaina-asiakkaan parhaaksi

Kansanedustaja Sampsa Katajan ajamat lakialoitteet pienlainojen kieltämiseksi.

Alla olevista linkeistä voit lukea kansanedustaja Sampsa Katajan ajamat lakialoitteet pienlainojen kieltämiseksi ja/tai niiden rajoittamiseksi.

Lakialoiteluonnos-KSL-7-luvun-tayskielto

Lakialoiteluonnos-KSL-7-luvun-ja-muiden-tarpeellisten-lakien-muuttamiseksi

Pikavippiyhtiö Ferratum oikaisee väitteitä pikavipeistä

Pikavippiyhtiö Ferratum oikaisee tiedotteessaan julkisuudessa esitettyjä perättömiä väitteitä pikavipeistä ja pienluottoalasta. Yhtiö tarttuu kolmeen väitteeseen, jotka koskevat lainojen todellisia vuosikorkoja, pikavippien piilokuluja ja pikalainojen aiheuttamia maksuhäiriömerkintöjä.

Tiedotteen mukaan mediassa viljellään käsitystä pikalainojen huimista vuosikoroista. Vuosikorollinen laskentatapa sopii huonosti lyhytaikaisiin luottoihin ja todellisuudessa esimerkiksi Ferratumin pikalainojen kulut korkoineen ovat 14-40 prosenttia lainasummasta. Laskennallinen vuosikorko vääristää prosentteja, sillä esimerkiksi 100 euron lainasta maksettavat 10 euron kulut 14 päivän maksuajalla ovat laskennallisen vuosikoron mukaan jopa 1100% prosenttia. Koska pikalainojen laina-ajat ovat lyhyitä, ei lainoista todellisuudessa makseta koskaan näin korkeita korkoja, ei edes silloin jos lainan maksaa vasta vuoden kuluttua.

Maksun viivästyessä asiakkaalle kertyy huomattavat perintä- ja viivästyskorot, mutta edes nämä yhteenlaskettuna ei lainan vuosikoroksi tule laskennallisen vuosikoron mukaisia korkoja.

Julkisuudessa puhutaan pikalainojen piilokuluista, joita ovat esimerkiksi tekstiviestikulut. Ferratum-pikalainassa ei ole mitään piilokuluja tai muita ylimääräisiä maksuja. Pikalainapalvelut, joissa tekstiviestikulut ovat käytössä, ilmoittavat kulunsa lainan kulujen yhteydessä.

Erityisesti jalansijaa julkisessa keskustelussa on saanut pikavippien ja suomalaisten luottohäiriömerkintöjen lisääntymisen yhteys. Kuitenkin kaikista suomalaisten luottohäiriömerkinnöistä vuonna 2010-2011 alle prosentti johtui maksamattomista pikalainoista. Jopa 99,1 prosenttia luottohäiriömerkinnöistä johtui muista luotoista. Alle 20 prosentilla luottohäiriömerkinnän saaneista oli lainkaan pikavippejä ja heilläkin ongelmaluotot olivat pääasiassa muita luottoja kuin pikavippejä. Marraskuun 2011 alkuun mennessä 328 240 luottohäiriön saaneesta ainoastaan 3038 henkilöllä luottohäiriömerkintä johtui pelkästään pikavipeistä.

Kehotamme kävijöitämme tutustumaan Kansanedustaja Sampsa Katajan perusteluihin pikalainojen kieltämisen liittyvistä syistä YLE:n 1.12.2011 julkaistussa A-talk ohjelmassa osoitteessa http://areena.yle.fi/video/1322771767091

Lisäksi voitte tutustua Maxmani Oy:n laatimaan tiedoitteeseen pikalainojen todellisita haitoista tästä linkistä.

Täältä voit lukea kansanedustaja Sampsa Katajan ajamat lakialoitteet pienlainojen kieltämiseksi ja/tai rajoittamiseksi:

http://pikavippii.fi/kansanedustaja-sampsa-katajan-ajamat-lakialoitteet-pielainojen-kieltamiseksi/

Pikavippien kysyntä nousee, kulut laskevat

Pikavippien kysyntä on noussut suuresti vuoden 2011 aikana, mutta suosiosta huolimatta keskimääräiset lainakulut laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuoden kolmannella neljänneksellä, eli heinä-syyskuun aikana pikavippejä myönnettiin lähes 83 miljoonan euron edestä, mikä on yli kolmannes enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Tilastokeskuksen luottokantataulukon mukaan keskimääräisen pikavipin summa oli 229 euroa. Pikaluottojen kulujen suhde lainapääomaan laski selvästi alkuvuodesta. Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä pikavipeistä maksettiin kuluja keskimäärin 24,8 prosenttia vipin pääomasta, kun vielä alkuvuodesta kulut olivat 25,4 prosenttia lainapääomasta. Vuosi sitten kuluja maksettiin keskimäärin 25,2 prosenttia. Korkoja, käsittelykuluja ja muita luottojen kuluja maksettiin heinä-syyskuun aikana yhteensä runsaat 20 miljoonaa euroa.

Yhteensä pikavippejä myönnettiin lähes 83 miljoonan euron edestä. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana uusia pikaluottoja annettiin runsaan 61 miljoonaa euroa. Nousua on myös edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, sillä vuoden 2011 huhti-toukokuun aikana pikalainoja myönnettiin yli 79 miljoonalla eurolla. Uusia pikalainoja myönnettiin vuoden kolmannella neljänneksellä yhteensä 359 863 kappaletta.

Tilastokeskuksen mukaan pikavippiyritysten määrä kasvoi 16 yrityksellä vuodentakaisesta. Kolmannella neljänneksellä tilastoituja pikavippejä tarjoavia yrityksiä oli yhteensä 81, joista viisi oli uusia. Alalla on vielä vaihtuvuutta, sillä uusista toimijoista huolimatta myös vuoden toisella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 81. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämästä luotonantajarekisteristä löytyi joulukuun alussa 85 luotonantajaa. Vuosi sitten tilastoituja pikavippiyrityksiä oli yhteensä 65.

Sosiaalista luottoa saanut jo lähes 800 hakijaa

Kunnat voivat myöntää sosiaalista luottoa henkilöille, jotka eivät voi saada tavanomaista luottoa pienten tulojen ja vähävaraisuuden takia. Sosiaalisen luoton tarkoituksena on edistää itsenäistä taloudellista selviytymistä. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi pikavippikierteestä selviämiseen. Luototosta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman raportin mukaan sosiaalista luottoa sai vuonna 2010 yhteensä 780 hakijaa. Keskimäärin luoton summa oli jopa 4000 euroa. Takaisinmaksuaika on useimmiten korkeintaan viisi vuotta.

Vuodesta 2007 myönnettyjen sosiaalisten luottojen määrä nousi 31 prosenttia. Suurin osa sosiaalista luottoa saaneista oli opiskeilijoita, joiden osuus oli yhteensä 42 prosenttia. Eläkeläisiä oli 22 prosenttia ja palkansaajia 26 prosenttia. Yksinasuvat miehet ja naiset olivat selvästi suurin sosiaalista luototusta saaneiden ryhmä, 780 sosiaalista luototusta saaneista runsas 600 oli yksinasuvia tai yksinhuoltajia.

Kunnista 23 tarjoaa sosiaalista luototusta ja lisäksi 8 kuntaa suunnittelee sosiaalisen luoton tarjoamista. Sosiaalinen luototus oli vuonna 2010 käytössä muun muassa Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Sosiaalista luottoa on myönnetty muun muassa opintolainan sijasta, silloin kun opiskelija ei ole voinut saada opintolainaa, kulutusluottovelkojen maksamiseen, ulosottovelkojen maksamiseen, asumisen turvaamiseen ja kotitalouden talouden hallintaan saattamiseen. Toisin kuin tyypillisiä kulutusluottoja tai pikavippejä, sosiaalista luottoa voivat saada myös luottotietonsa menettäneet.

Lähde: Sosiaalinen luototus 2010 – Kuntakyselyn osaraportti

Pikavipit ei syynä velkaongelmille

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola myöntää, etteivät pikalainat ole syynä ylivelkaantumiselle kuin pienessä osassa tapauksia. Pikavippien kerrotaan kuitenkin voivan pahentaa velkaongelmia entisestään.

Pienlainayhdistyksen pikavippiyritysten edustaja Kari Kuusisto tyrmää pikalainojen täyskieltoa koskevan ehdotuksen, josta on käyty kiivasta keskustelua eduskunnassa ja hallituksessa viime aikoina. Kuusisto vetoaa siihen, etteivät vipit aiheuta ylivelkaantumista kuin murto-osassa tapauksista. Perusteena väitteelleen Kuusisto käyttää Takuu-Säätiön tilastoja, joista selviää, että velkalinjalle soittavista ihmisistä vain alle kymmenennellä velkaongelmat ovat aiheutuneet pikalainoista.

Takuu-Säätiössä asiasta ollaan kuitenkin hieman eri mieltä, sillä heidän mielestään Kuusisto lukee tilastoja pikavippejä puolustavalla tavalla. Takuu-Säätiön tiedotteessa muistutetaan, että pikavipit ovat monesti lopullinen niitti velkaongelmille, jonka jälkeen niitä on vaikeaa enää selvittää. Leena Veikkola kertoo, että pikalainoilla yritetään monesti lykätä luottotietojen menettämistä viimeiseen asti, mutta tällä tavalla todellisuudessa vain pahennetaan itse ongelmaa.

Takuu-Säätiö tarjoaa takausta pankista myönnettäville järjestelyluotoille, joita voivat hakea velkaongelmien kanssa painivat ihmiset.

Kuluttajaliitto vastustaa positiivista luottorekisteriä

Pikavippialan toimijat ovat toivoneet Suomeen muualla Euroopassa yleisesti käytössä olevaa positiivista luottorekisteriä, josta luotonantajat voisivat tarkistaa lainahakijan muut avoinna olevat lainat. Rekisterin avulla lainaa haettaessa luoton myöntäjä voisi paremmin arvioida asiakkaan maksukykyä ja estää osaltaan ylivelkaantumista ja pikavippikierteen aiheuttamia ongelmia.

Kuluttajaliitto toteaa Yle Uutisten mukaan, että rekisteristä olisi hyötyä ainoastaan pikaluottojen antajille, koska muissa luotoissa tulot, menot ja varallisuus selvitetään muilla keinoin, esimerkiksi verottajan todistuksella. Rekisterin hyötyihin muille luotonantajille Kuluttajaliitto ei kommentoi lainkaan, vaikka rekisteristä olisi hyötyä myös esimerkiksi osamaksuluottoja myönnettäessä.

Ylen mukaan Kuluttajaliitto toteaa maksuvaikeuksien johtuvan yleensä “ennakoimattomista tilanteista”, kuten sairaudesta, työttömyydestä tai avioerosta, jota positiivinen luottorekisteri ei pysty ennustamaan. Kuluttajaliitto ei kuitenkaan kommentoi rekisterin hyötyjä ylivelkaantumisen estämisessä, vaikka rekisterin avulla saisi tehokkaasti katkaistua ylivelkaantumiskierteitä. Lainojen maksamatta jättämisestä voi mennä jopa puoli vuotta maksuhäiriömerkinnän kirjaamiseen, jona aikana velallinen ehtii ylivelkaantua osamaksujen, luottokorttien ja pikavippien avulla. Positiivinen luottorekisteri auttaisi näitä toimijoita ehkäisemään ylivelkaantumista ja arvioimaan huomattavasti paremmin lainanhakijoiden maksukykyä.

Liitto myös arvelee rekisterin ylläpitämistä hankalaksi.

AL: Pikavippifirmoilla menee hyvin

Suurimmilla pikavippifirmoilla menee hyvin. Parhaat alan yhtiöt tekevät voittoa suurilla liikevoittoprosenteilla. Alan suurin yhtiö, Tact Group, teki 11 miljoonan euron liikevaihdolla jopa 8 miljoonaa euroa voittoa. Liikevoittoprosentti oli jopa 72,3, eli lähes kolme neljäsosaa liikevaihdosta.

Toinen suuri pikalainayhtiö, Ferratum Finland sai 10,5 miljoonan euron liikevaihdolla voittoa 4 miljoonaa euroa 1,5 vuoden tilikaudella. Tact Group, eli entinen Vipster, ja Ferratum Finland hallitsevat markkinoista noin kolmasosaa.

Muiden alan yritysten liikevaihdot jäävät kauas jälkeen. Tamperelainen Maxmani, joka on paremmin tunnettu Rahapuu-palvelustaan, teki voittoa lähes puolet liikevaihdostaan. Suurimmista yrityksistä Maxmani jäi kauas taakse, sillä liikevaihtoa oli 295 000 euroa. Wired-Bit Oy teki 80 000 euron liikevaihdolla voittoa 30 000 euroa. Yritys tunnetaan palveluistaan Bonuslaina, GSMLaina, Vippipankki, Luottopalvelu ja FastCash.

Suomen Pienlainayhdistys Ry:n toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kiteyttää kolmasosan yrityksistä olevan tuottoisia, yhden kolmasosan ei juurikaan ja yhden kolmanneksen tekevän tappiota. Kuusiston mukaan pienlainojen kasvuprosentti on 27 viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Ainoastaan muutamat, pitkään toimineet yritykset yltävät menestykseen. Esimerkiksi Vip Rahoitus Oy on joutunut Kauppalehden Asiakastiedon protestilistalle verosaatavien takia. Yhtiöllä ei ollut viime vuonna lainkaan toimintaa ja yhtiön nettisivut eivät ole enää toiminnassa.

Lähde: Aamulehti

Positiivinen luottorekisteri vaihtoehtona pikavippitoiminnan kieltämiselle

Kansanedustajat puuhailevat lakialoitetta pikavippitoiminnan kieltämiseksi, mutta pikavippialan toimijat ehdottavat vaihtoehdoksi positiivisen luottorekisterin perustamista.

Posiitiivisen luottorekisterin kautta luottoja myöntävät tahot voisivat tarkistaa, kuinka paljon lainanhakijalla on parhaillaan maksamattomia luottoja muille tahoille. Rekisterin kautta pikavippejä tarjoavat yritykset voisivat paremmin kartoittaa asiakkaan maksukykyä ja osaltaan auttaa ehkäisemään ylivelkaantumista.

Positiivinen luottorekisteri on laajalti käytössä muualla Euroopassa. Tällä hetkellä Suomessa lainaa myöntävä taholla ei ole mahdollisuuksia tarkistaa lainanhakijan muita pikavippejä, luottokorttilainoja tai maksamattomia osamaksusopimuksia. Ylivelkaantumiseen taipuvaiset lainanhakijat ottavat tyypillisesti pikavippejä samalla kertaa useista eri pikavippipalveluista. Positiivisen luottorekisterin avulla toiminta voitaisiin estää tai ainakin rajoittaa sitä.

Nykyään pikavippejä myöntävät palvelut saavat tiedon luotonhakijan maksuongelmasta vasta kun asiakas on velkaatunut niin pahasti, että on jo menettänyt luottotietonsa. Luottotietomerkintöjen kirjautuminen on hidasta, sillä maksamatta jääneen laskun erääntymisestä voi mennä jopa puoli vuotta oikeuskäsittelyyn ja maksuhäiriömerkinnän kirjautumiseen. Velkaantunut ehtii pahentaa tilannettaan velkaantumalla lisää tänä aikana, mikä voitaisiin estää positiivisen luottorekisterin avulla.

Yle: Pikavipeille esitetään jopa täyskieltoa

Pikavipeille suunnitellaan lainsäädännön tiukentamista ja kansanedustajat pyrkivät saamaan pikavipit kiellettäväksi jopa kokonaan.

Kokoomuksen Sampsa Kataja kerää kansanedustajien allekirjoituksia lakialoitteeseen, jolla pyritään saamaan pikavipit kiellettäväksi jopa kokonaan. Varasuunnitelmana on Lenita Toivakan nimissä oleva lakialoite, jossa vaaditaan kiellon sijaan kovia rajoituksia pikavippitoiminnalle. Aloitteeseen pyritään saamaan allekirjoittajiksi yli puolet kansanedustajista, jotta aloite saa riittävästi kannatusta ja eduskunta ottaa sen käsittelyyn. Sampsa Kataja myöntää, että elinkeinovapauden ja kilpailun rajoittamisen kannalta pikavippien täyskielto ei ole helppo asia.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on lupaillut esitystä pikavippilainsäädännön tiukentamiseksi jo heti kevätkauden alussa. Myös Katajalla on sama aikataulu lakialoitteensa käsittelylle. Henrikssonin mukaan on selvitettävä muun muassa onko täyskielto elinkeinovapauden vastainen. Kataja on vakuuttunut, että tarvittavat sata allekirjoittajaa löytyvät kansanedustajista.

SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola aikoo kirjoittaa Katajan lakialoitteen ja uskoo, että puolueen riveistä löytyy muitakin allekirjoittajia. Myös Vihreiden Osmo Soininvaara on lupautunut allekirjoittajaksi ja kertoo uskovansa, että iso joukko kansanedustajia pitää pikavippiasiaa isona yhteiskunnallisena ongelmana.

Katajan perustelu lakialoitteelle on, että henkilö, joka ei voi saada muuta lainaa kuin pikavippejä, ei ole maksukykyinen, kun taas henkilö, joka on kyvykäs maksamaan pienlainojen kustannukset, saa edullisempaakin lainaa.

Lähde: Yle Uutiset

Verkkouutiset: Italiassa hurjaa pikavippailua

Suomalainen pikavippitoiminta on varsin kohtuullista ja rehellistä italialaiseen verrattuna. Italian valtionvarainministeriön alainen finanssipoliisi on pidättänyt erityisen korkealla korolla luottoja myöntäneen pikavippiyrittäjän.

Pikavippien todellinen vuosikorko oli jopa 1090 prosenttia, kun suomalaisissa pikavipeissä se on tyypillisesti muutamasta kymmenestä prosentista muutamaan sataan prosenttiin. Pidätetyn italialaisen pikavippiyrittäjän palveluissa maksamattomia lainoja ei peritty Suomen tapaan perintäkirjeiden tai oikeustoimien kautta, vaan laskunsa maksamatta jättänyt asiakas saattoi saada esimerkiksi murtuneen nenän.

Miestä syytetään koronkiskonnasta, kiristyksestä ja pahoinpitelystä. Mieheltä takavarikoitiin omaisuutta jopa neljä miljoonaa euroa.

Italiassa koronkiskureiden pyörittämät pikavippipalvelut ovat yleinen ongelma. Taloudellisesti huonot ajat kasvattavat ongelmaa pankkien kiristäessä lainaustaan. Rahanlainausta hoitaa Italiassa usein järjestäytynyt rikollisuus.

Lähde: Verkkouutiset

Kuluttajaviraston markkinaoikeuteen haastama pikavippiyritys kertoo näkökulmansa

Kuluttajaviraston markkinaoikeuteen haastama pikavippiyritys OPR-Vakuus kertoo tiedotteessaan näkökulmansa Kuluttajaviraston esittämiin syytteisiin. Kuluttajavirasto julkaisi 2.11. tiedotteen, jossa se syyttää pikaluottoyhtiö OPR-Vakuus Oy:ta lainvastaisesta markkinnoinnista ja toteaa yrityksen olevan “yksi esimerkki pikaluottoalan piittaamattomasta ja vastuuttomasta toiminnasta”.

OPR-Vakuus Oy:n julkaiseman vastineen mukaan yritys on toiminut koko prosessin ajan vastuullisesti korjaten mainontaansa useita kertoja Kuluttajaviraston vaatimusten mukaisesti ja pyrkinyt saamaan virastolta apua, neuvoja ja etukäteistulkintaa. Virasto ei ole ollut halukas yhteistyöhön. OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtajan Richard Roseniuksen mukaan Kuluttajavirasto on toiminut asiassa vastuuttomasti ja piittaamattomasti OPR-Vakuuden ollessa neuvottelu- ja yhteistyöhalukas ja pyytäessä neuvoja, joita Kuluttajavirasto ei ole suostunut antamaan.

OPR-Vakuuden kolmesta mainosversiosta kahdessa viimeisessä oli kaikki lain vaatimat tiedot, viimeisimmässä peittäen 31% mainoksen kokonaispinta-alasta. Ensimmäisestä mainoksesta tiedot puuttuivat mainossuunnittelijan inhimillisen virheen takia, sillä laki jossa tiedot vaaditaan oli muuttunut vasta joitakin kuukausia ennen mainosten julkaisua. Kaksi täydellisillä tiedoilla varustettua versiota mainoksista eivät oleet Kuluttajaviraston mukaan riittäviä muun muassa pienen fontin ja liian pitkän tekstin takia. Pitkä teksti sisälsi ainostaan lain vaatimat tiedot.

Roseniuksen mukaan OPR-Vakuus lähtee mielellään markkinaoikeuteen selvittämään asian.

KL: Seppo Sairanen siirtyi Euroloan-yhtiön johtoon

FIM:n ja Sofia Pankin perustaja Seppo Sairanen siirtyy pikalainayhtiö Euroloan Consumer Financen hallituksen puheenjohtajaksi. Sairanen on ollut Euroloanin osakkaana ja hallituksen jäsenenä viime keväästä asti.

Sairasen mukaan Euroloanin kansainvälisesti skaalautuva liiketoimintakonsepti ja vahva tuloksentekokyky ovat erinomaisia. Sairanen uskoo yhtiön kansainväliseen menestykseen ja kasvutavoitteisiin.

Samalla Euroloanin nykyinen toimitusjohtaja ja toinen perustajajäsen Pauli Hentunen siirtyy konsernin emoyhtiön Cochito Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Toinen perustajajäsen, Tommi Lindfors siirtyy toimitusjohtajaksi. Nordea Pankista siirtyvä Samuli Korpinen tulee yhtiön operatiiviseksi johtajaksi ja Suomen maajohtajaksi.

Sairanen totesi viime keväänä Euroloaniin mukaan lähtiessään pienlainojen olevan kasvuala ja viisaiden toimijoiden hakeutuvan nimenomaan kasvualoille.

Lähde: Kauppalehti

HS: Pikavippifirmalle tiukka rangaistus – jopa 100 000 euroa

Kuluttaja-asiamies puuttuu jälleen pikavippiyrityksen mainontaan. Tämän vuoksi kuluttaja-asiamies toivookin, että hallituksessa menisi läpi esitys lainsäädännön tiukentamisesta kulutusluottoja koskien. Kuluttaja-asiamiehen mukaan kaikki lyhytaikaisia pienlainoja tarjoavat yritykset eivät noudata lain säädöksiä markkinointikampanjoissaan. Kuluttajavirasto syyttää pikalainayrityksiä puolirehellisestä kampanjoinnista ja todellisten kulujen kertomatta jättämisestä, mikä voi ajaa kuluttajan talouden umpikujaan.

Kuluttaja-asiamiehen erityishuomion kohteeksi joutui tällä kertaa pikavippifirma OPR-Vakuus Oy. Lyhytaikaisia kulutusluottoja tarjonnut yritys kampanjoi palveluitaan jättäen kertomatta todelliset kulut ja korot, mitä palveluiden käyttämisestä kuluttajalle aiheutui. Yritys selvisi ensimmäisellä kerralla pälkähästä lopettamalla kampanjan, mutta virasto syyttää pikavippiyritystä jälleen sääntöjen rikkomisesta.

Yritys aloitti uuden kampanjan, jossa lainaehdot oli kirjoitettu niin pienellä, ettei niitä voinut nähdä lukea tavalliselta lukuetäisyydeltä. Kuluttaja-asiamies puuttui asiaan jälleen esittäen markkinointikiellon ja vaatimuksen 50 000 euron korvauksiin lainvastaisesta markkinointitoiminnasta.

Yritys uusi jälleen kampajansa. Viimeisin kampanja sisältää kadun varsille tehtyjä mainoksia. Luoton ehdot ja kustannukset on kirjoitettu niin epäselvästi ja pienellä tekstillä, ettei niitä voi lukea ohiajavasta autosta. Näin ollen OPR-Vakuus on kuluttaja-asiamiehen mukaan syyllistynyt toistuviin rikkomuksiin ja asia viedään eteenpäin.

Yrityksen harjoittama lainvastainen kampanjointi on nyt markkinaoikeuden käsiteltävänä. Kuluttaja-asiamies vaatii uuden markkinointikiellon tehostamista 100 000 euron uhkasakoilla. Kuluttaja-asiamies pitää tärkeänä rangaistusten tiukentamista, jotta pikavippifirmat saataisiin kuriin ja kuluttaja voisi ostaa palveluita ilman pelkoa myöhemmin paljastuvista yllättävistä piilokuluista. Kuluttaja-asiamies uskoo myös rangaistusten tiukentamisen lisäävän pienlainatarjoajien itsesäätelyä ja hyvän markkinatalouden kehittymistä.

Lähde: Helsingin Sanomat

Kaleva: Ryöstäjät pakottivat uhrin ottamaan pikavippejä

Kolme miestä on saanut syytteet Oulun kärjäoikeudessa törkeästä ryöstöstä. Syyttäjän mukaan miehet tunkeutuivat heinäkuussa Oulussa asuvan uhrin asuntoon, veivät asunnosta irtainta omaisuutta ja pakottivat uhrin ottamaan pikavippejä.

Syyttäjän mukaan omaisuutta vietiin 1500 euron edestä. Lisäksi ryöstäjät hakivat uhrin matkapuhelimen ja nettipankkitunnusten avulla pikavippejä 2800 euron edestä. Syyttäjän mukaan uhri pakotettiin nostamaan pikavipit tililtä teräaseella uhaten.

Syytetyt ovat 1988-1991 syntyneitä Oulun seudulta kotoisin olevia miehiä. Kaksi syytetyistä kiisti ryöstön olleen törkeä. He kiistivät myös syytteet teräaseen käytöstä ja uhrin pakottamisesta ottaamaan rahoittavia lääkkeitä. Kolmas syytetty myönsi syyllisyytensä korkeintaan pakottamiseen. Yksi syytetyistä sai syytteen myös räjähderikoksesta, sillä hänen hallustaan löydettiin 10 dynamiittipanosta.

Käräjäoikeuden tuomio annetaan 11.11.2011. Tapauksesta kertoi Kaleva.

Pikavipit eivät sovi peliongelmaisille

Yhä nuoremmat hakevat apua uhkapelien aiheuttamiin ongelmiin. Usealla peliongelmaisella nuorella on ongelmia myös taloudenhoidon ja holtittomasti otettujen pikavippien kanssa.

Perinteiseti peliongelmaiset ovat rahoittaneet pelaamistaan varastamalla tai lainaamalla rahaa yksityishenkilöiltä, mutta nykyiset pikavipit mahdollistavat ongelmaisen uhkapelaamisen rahoittamisen ilman tarvetta rikokseen.

Tamperelainen -lehdelle haastattelun antanut peliongelmainen Jukka kertoo, että Nimettömien Pelurien Tampereen vertaistukiryhmään (GA-ryhmä) on tullut viime aikoina yhä enemmän nuoria ja ikäihmisiä. Jukka itse pääsi kuiville peliongelmasta ryhmän avulla vuonna 2001, mutta ehti pelata muun muassa varastamiaan rahoja 250 000 euron edestä.

Jukan mukaan nykyään useilla nuorilla vippi on ongelmapelaamisen rahalähde. Ensimmäisen vipin jälkeen otetaan uusi vippi, jolla maksetaan edellinen pois ja kierre on valmis. Jukan mukaan pikalainojen myöntäminen peliongelmaisille on moraalitonta.

Pikavippi ilman luottotietoja?

Kaikki, jotka ovat vähänkin enemmän seuranneet pikavippi -aiheisia keskusteluita eri foorumeilta, ovat törmänneet kysymykseen, voidaanko pikalaina myöntää luottotiedottomalle? Pikalainoja koskevassa laissa on kohta, joka määrää lainaa tarjoava yrityksen arvioimaan asiakkaan luottokelpoisuuden niin, että asiakas täyttää velvoitteet jotka luottosopimuksessa on hänelle asetettu. Toisin sanoen yrityksen tulee siis selvittää, että asiakas pystyy maksamaan vipin korkoineen takaisin.

Suoraa estettä laissa ei kuitenkaan ole, etteikö pikalainapalvelu voisi lainojaan myös luottotiedottomillekin myöntää. Laissa on kohta, jossa sanotaan että “Arviointi on tehtävä riittävien tietojen perusteella ottaen huomioon luoton määrä ja muut olosuhteet”. Tämä antaa vähän viitteitä siihen, että vippi voitaisiin myöntää myös, vaikka asiakkaan luottotiedot eivät olisikaan kunnossa.

Käytännössä suurin osa pikavippipalveluista kuitenkin tarkistaa asiakkaidensa luottotiedot, eivätkä myönnä lainaa, mikäli niistä löytyy merkintöjä. Puhetta on tosin ollut myös palveluista, jotka myöntäisivät lainojaan luottotiedottomille, mutta mitään palvelua ei ole erityisesti nostettu esille. Luottotiedottomien on siis ainakin hyvin vaikea, ellei mahdotonta, saada laina.

TalSa: Virolainen Bigbank tarjoaa kulutusluottoja suomalaisille

Virolainen pankki Bigbank tarjoaa Suomessa hyvätuottoisia kulutusluottoja. Pankin kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka eivät ole perinteisten pankkien kohderyhmää.

Bigbank toimii Suomen lisäksi Baltian maissa ja Espanjassa, lisäksi Saksassa ja Itävallassa tuotteita tarjotaan ns. rajat ylittävänä palveluna. Bigbankin Suomen maajohtaja Veiko Kandlan mukaan suomalaisilla menee aikaa tottua ulkomaiseen yhtiöön, mutta rehellisen ja läpinäkyvää toimintaa harjoittavan yrityksen ei tarvitse pelätä takapakkia.

Bigbank aloitti Suomessa vuonna 2008 tarjoamalla määräaikaistalletuksia. Viime vuonna Bigbank alkoi tarjota Suomessa myös kulutusluottoja, jotka ovat menestyneet hyvin. Yrityksellä on Suomessa 10 000 asiakasta, joista alle 10 prosenttia on tallettajia. Kandlan mukaan kulutusluotot ovat keskimäärin 3000 euroa ja laina-ajat 3-4 vuoden välillä. Bigbank myöntää korkeintaan 10 000 euron lainoja 5 vuoden maksuajalla.

Kandlan mielestä suomalaiset ovat järkeviä lainanottajia, jotka laskevat millaisen lainan pystyvät hoitamaan. Hänen mukaansa yhdellä kymmenestä on maksuvaikeuksia, mikä on kulutusluottoliiketoiminnassa melko hyväksyttyvä suhde. Osa asiakkaista ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä maksujärjestelyjä varten maksuvaikeuksien kohdatessa.

Kandlan mukaan Suomen markkinoilla on vielä tilaa ja yritys odottaakin lisää kasvua Suomen kulutusluottomarkkinoilla.

Lähde: Taloussanomat

KL: Tutkimus paljastaa pikavippien käyttökohteet: ruokaa ja terveydenhuoltomenoja

Suomen Pienlainayhdistyksen teettämä tutkimus paljastaa pikavippien käyttökohteet. Ylimääräisen kulutuksen sijaan yleisin käyttökohde pikalainalle oli peruselintarvikkeiden, ruoan, lastenhoitokulujen, lääkkeiden tai terveydenhoitokulujen maksaminen.

Jorma Jokela kertoo Kauppalehdelle tutkimuksen vastaavan omia kokemuksiaan, joiden mukaan pienlainaa haetaan pääasiassa välttämättömään tarpeeseen, kuten lastenhoito- tai terveydenhoitokulujen maksamiseen lisäkulutuksen sijaan.

Pienlaina-alalla lisääntyvää kilpailua Jokela pitää tervetulleena, mutta pitää huolestuttavana laittomia pikavippitoimijoita, joita ei ole hyväksytty lääninhallituksen luotonantajarekisteriin. Osa toimijoista ei ole edes hakeutunut rekisteriin. Vajaassa vuodessa alalla toimivien yritysten määrä on kasvanut jopa 28 prosentilla. Loppuvuonna 2010 yrityksiä oli 63, kun nyt niitä on 81.

Pienlainayhdistyksen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi 509 henkilöä.

Kuluttajaviraston lakimies epäilee luotonantajarekisterin toimivuutta

Lakimies Gunveig Planting Kuluttajavirastosta epäilee luotonantajarekisterin toimivuutta, sillä pikavippiyritykset merkitään rekisteriin muodollisin perustein. Kuningaskuluttajalle antamassa haastattelussa Planting toteaa, että yritystä ei automaattisesti poisteta rekisteristä, vaikka se käyttäisi kuluttajasuojalain vastaisia keinoja markkinoinnissaan.

Plantingin mukaan muodollisilla kriteereillä rekisteröinti tarkoittaa myös sitä, että yritysten varsinaista toimintaa ei tarkisteta rekisteröintivaiheessa. Kuluttaja-asiamiehellä on kuitenkin omat keinonsa joilla lainvastaista markkinointia voi oikaista. Plantingin mukaan kuluttaja-asiamies voi neuvotella ja kertoa mitä pitää oikaista. Yritys voidaan määrätä markkinointikieltoon uhkasakon uhalla ja viime kädessä markkinaoikeus ratkaisee asian.

Planting kuitenkin uskoo suurimman osan pikavippiyrityksistä tarkistavan lainanhakijan luottotiedot. Velkojan pitäisi myös suhtautua myönteisesti maksujärjestelyihin ottamalla yhteyttä asiakkaaseen maksuviivästystilanteessa ja pyrkiä tekemään maksusuunnitelmia.

Pikavippi.fi tarjoaa nyt lainoja 1000 euroon asti

Pikavippi.fi tarjoaa lainoja nyt aina 1000 euroon saakka. Maksuaikaa lainoille voi saada 14 vuorokaudesta kuuteen kuukauteen. Aiemmin palvelu on tarjonnut lainoja 50 eurosta 300 euroon asti. Uudet lainasummat ovat siis 400 euroa, 500 euroa, 600 euroa, 700 euroa, 800 euroa, 900 euroa ja 1000 euroa.

Pikavippi.fi palvelun kautta on kyllä aiemminkin voinut hakea suurempiakin lainoja, mutta ne on tarjonnut Ostosraha.fi palvelu, jonka omistaa myös sama yritys, eli OPR-Vakuus Oy. Lainojaan palvelu tarjoaa 18 vuotta täyttäneille, luottokelpoisille Suomen kansalaisille. Ostosraha.fi palvelun ikäraja on 21 vuotta.

Hae nyt entistäkin suurempi pikalaina!

KL: Suomalaiset pikavipit maailmanmarkkinoille

Suomalaiset pikavipit siirtyvät yhä laajemille maailmanmarkkinoille Ferratumin avatessa toimistonsa Uuteen-Seelantiin. Ferratum toimii 17 eri maassa.

Ferratumin perustaja Jorma Jokela kertoo Kauppalehdelle yrityksen päätyneen Aasian ja Tyynenmeren alueella ensimmäisenä Uuteen-Seelantiin, koska se on englanninkielinen maa toimivilla finanssimarkkinoilla ja tehokkaalla oikeusjärjestelmällä.

Kauppalehden mukaan Uudessa-Seelannissa finanssiala on tarkkaan säädeltyä ja kuluttajaa suojaavaa. Maassa kaikki alan toimijat tarkistetaan perinpohjaisesti viranomaisten taholta. Jokelan mukaan Uuden-Seelannin suhtautuminen pikalainoihin on kuitenkin avointa ja pikavippien merkitystä tiedostetaan. Maassa luottotoimintaa ei haluta monopolisoida ainoastaan pankeille.

Ferratum tarjoaa Uudessa-Seelannissa 200-600 Uuden-Seelannin dollarin suuruisia lainoja. Vanhoilla asiakkailla on mahdollisuus saada myös suurempia lainoja.

Tutustu tästä Ferratumin lainatarjontaan Suomessa!

Ferratumilta entistä laajempi lainavalikoima

Ferratum on kasvattanut lainavalikoimaansa ja tarjoaa nyt entistäkin suurempia lainavaihtoehtoja. Ferratumin uudesta PlusLoan lainavalikoimasta löytyy lainoja aina 1500 euroon saakka. Uudet 500-1500 euron PlusLoan lainat voi saada 6-15 kuukauden maksuajoilla. Myös uudet PlusLoan lainat saa ilman vakuuksia tai takaajia.

Uudistuksista huolimatta Ferratumilla on käytössään myös vanha 50-1000 euron lainavalikoima. Vanhan lainavalikoiman lainoihin saa 15-90 vuorokautta maksuaikaa. Lainojaan Ferratum tarjoaa vähintään 18 vuotta täyttäneille ja luottokelpoisille henkilöille. Ensilainaksi palvelusta voi hakea korkeintaan 400 euron suuruista lainaa.

Hae 500-1500 euron PlusLoan Ferratumilta!

Suomen Pienlainayhdistyksessä uusi jäsen

Suomen Pienlainayhdistyksessä on nyt yhteensä 11 jäsenyritystä Oy Botnia Finance Ab:n liittyttyä syyskuussa yhdistyksen jäseneksi. Yrityksen takaa löytyvät suosittuja pikavippipalveluita, kuten Capitum.fi ja Helppolaina.fi.

Botnia Finance on Pienlainayhdistyksen jäsenyytensä lisäksi saanut myös Avainlippu-merkin, joka on tunnustus palvelun ja tuotteen korkeasta laadusta ja turvallisuudesta, sekä yhteiskunta- vastuullisesta toiminnasta. Lisäksi yritys kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston hallinnoimaan luotonantajarekisteriin.

Capitum.fi tarjoaa 50-400 euron suuruisia pikavippejä 14 ja 30 päivän maksuajalla. Helppolainalta ensimmäinen laina on 50-100 euron suuruinen, mutta V.I.P -asiakkaat voivat saada jopa 400 euron lainoja. Yrityksen takaa löytyy myös palvelu Helppovippi.fi, josta saa myös 50-400 euron suuruisia lainoja.

Tutustu palveluihin: Capitum ja Helppolaina

Rekisteröitymättömät pikalainayritykset

Kaikkien pikalainoja tarjoavien yritysten tulisi lain mukaan olla rekisteröitynyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin 1.6.2011 alkaen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan markkinoilla toimii yhä yrityksiä, jotka eivät ko. rekisteriin kuulu.

Luotonantajarekisteriin hyväksytään ainoastaan luotonantajat, jotka täyttävät tietyt vaatimukset. Ensinnäkin yrityksen johtohenkilöillä tulee olla oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa. Lisäksi johtohenkilöiden tulee omata riittävä tuntemus luottotoiminnasta, olla luotettavia, eivätkä he saa olla konkurssissa.

Alle on listattu rekisteriin kuulumattomat luotonantajat.

• Maxorel Projects LTD – Vippionline.com, Vippitehdas.com
• EC Finland Oy – eCredit.fi
• M-Aurora Oy – Hetivippi.fi
• Collector Credit AB – Joustolaina.fi
• DVB Investment Oy – Hymylaina.fi, Perhelaina.fi, Iltavippi.fi, Kunnonvippi.fi, Laatulaina.fi, Plussavippi.fi, Sopulaina.fi, Vippitili.fi
• RTF Finance OY – TVLaina.fi, Famoslaina.fi, Fastloan.fi, Etulaina.fi, Easylaina.fi, Apulaina.fi
• Streamflood Oy – Arkivippi.fi
• Foc Capital Oy – Idealaina.fi
• TEC Trust Equity Capital Oy – Vippiklubi.fi, Statuslaina.fi, Kuningasvippi.fi, Fokuslaina.fi
• Peerdisk Oy – Kelpovippi.fi, Menolaina.fi, Leijonalaina.fi
• ST-Investment Oy – Vippisaitti.fi
• Finance-Aspireclub Oy – Jytkyvippi.fi, Luottokone.fi, Easyraha.fi
• Creditmarket Oy – Luottovippi.fi

Uusille asiakkaille myös suuria pikavippejä

Useimmilla palveluilla on tarjolla myös suuria pikavippejä, joita myönnetään ilman vakuuksia tai takaajia. Suuret lainasummat ovat perinteisesti olleet tarjolla vain vanhoille asiakkaille, jotka ovat ottaneet kyseisestä palvelusta yhden tai useampia lainoja ja hoitaneet lainansa moitteettomasti.

Nyt pikavippipalvelut OK Money ja Risicumovat tuoneet suuret vakuudettomat pikavipit tarjolle myös uusille asiakkaille. Molemmat palvelut myöntävät 1000 euron pikalainan myös ensilainana.

Suurempien pikavippien ikäraja on korkeampi. OK Money ja Risicum tarjoavat 1000 euron ensilainan vain 23 vuotta täyttäneille asiakkaille. Molemmista palveluista myönnetään nuoremmille asiakkaille myös pienempiä lainasummia. 18-vuotias voi saada Risicumilta 50 euron lainan, joka maksetaan takaisin 14 tai 30 päivän kuluttua. Kuluja 50 euron lainasta tulee 10 euroa 14 päivän maksuajalla.

Tutustu:

OK Money

Risicum

Nyt myös Viestilainalta ilmaista lainaa

Viestilaina on uudistanut palveluaan ja nyt uusille asiakkaille tarjotaan ilmaista 50 euron lainaa 7 vuorokauden takaisinmaksuajalla. Vanhoille asiakkaille 50 euron suuruinen vippi tulee maksamaan kuluineen 58 euroa.

Lisäksi suurin mahdollinen lainasumma on nyt 1000 euroa, johon saa maksuaikaa jopa 90 vuorokautta. Aiemmin Viestilaina tarjosi ainoastaan 50-500 euron vippejä.

Ensimmäisenä vastaavasta tarjouksesta on tullut tutuksi Vivus.fi, joka tarjoaa ilmaista ensilainaa 400 euroon saakka. Mikään muu palvelu ei Vivuksen ja Viestilainan lisäksi tarjoa ilmaisia ensilainoja.

Hae ilmainen laina Viestilainalta!

Vippiluotolta nyt myös suurempia kulutusluottoja

Pikalainapalvelu Vippiluotto on laajentanut lainavalikoimaansa ja tarjoaa nyt myös suurempia kulutusluottoja aiempien pienempien pikavippien lisäksi.

Syyskuun 4. päivästä lähtien Vippiluotolta saa lainaa jopa 2000 euroon asti. Uudet 1100-2000 euron lainasummat ovat tarjolla yli 23-vuotiaille Suomen kansalaisille. Lainat ovat vakuudettomia ja maksuaika on 30-120 päivää lainasummasta riippuen. Uudet 1600-2000 euron lainat maksetaan neljässä maksuerässä. Pienemmät lainat ovat tarjolla myös yli 20-vuotiaille asiakkaille.

Uudet lainasummat ovat tarjolla vanhoille asiakkaille, suurin mahdollinen ensilaina on 600 euroa.

Vippiluotto on vuodesta 2006 asti toiminut Hollolassa toimiva pikalainapalvelu. Palvelun takaa löytyy yritys Luoteen Sirtox Oy.

Risicumilla ja Ok Moneylla rahanarvoisia kilpailuja

Risicum ja Ok Money arpovat palkintoja yhteystietonsa päivittävien asiakkaiden kesken. Sähköpostinsa päivittämällä voi saada myös rahanarvoisia etuja, joita ei ole välttämättä saatavilla muualla. Molempiin kilpailuihin on helppo osallistua verkkopalvelun kautta. Ainoastaan yhteystietojen päivittäminen riittää ja on mukana kilpailussa!

Risicumin kilpailussa arvotaan kaikkien 31.10.2011 yhteystietonsa päivittäiden kesken 5 kappaletta 300 euron arvoisia lahjakortteja S-ryhmän liikkeisiin. Risicum lupaa myös tiedottaa asiakkaitaa uusista kampanjaeduista. Yhteystietojen päivittäminen käy helposti Risicumin sivujen kautta, jolloin on automaattisesti mukana arvonnassa.

Ok Moneyn kilpailussa voi voittaa 200 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Asiakas- ja yhteystiedot päivitetään helposti Ok Moneyn verkkopalvelun kautta, jonka jälkeen on mukana kilpailussa. Jos asiakastiedot ovat kunnossa, pelkkä hyväksyntä riittää ja osallistuu näin lahjakorttien arvontaan. Myös Ok Moneyn kilpailu on voimassa 31.10.2011 asti. 200 euron arvoisia lahjakortteja arvotaan yhteensä 5 kappaletta.

Big Brother -ohjelman sponsorina OPR-Vakuus Oy

Big Brother -ohjelman yksi pääsponsori on tänä vuonna pikavippipalveluiden takaa löytyvä yritys OPR-Vakuus Oy. Yritys markkinoi ohjelman kautta Everyday-palveluaan.

Muita ohjelman pääsponsoreita ovat talon rakentanut Finndomo Koti, aiemminkin ohjelman sisällön tuottamisessa mukana ollut Sony Playstation ja nettivaatekauppa Bubbleroom.fi. Playstationia on nähty ohjelman tehtävissä.

OPR-Vakuus Oy:n palveluita ovat Everydayn lisäksi perinteisiä pikavippejä tarjoava PikaVippi.fi, kuluttajaluottoja myöntävä Ostosraha.fi, tapahtumarahoitusta hoitava Luottolippu.fi, verkkomaksuissa käytettävä Everyday-verkkomaksu ja uudenlainen sijoitustuote Tuottoa.fi.

Savon Sanomien mukaan Big Brother ohjelman suosio laski hieman viime kaudella, mutta tuottajat uskovat menestyksen jatkumiseen. Mainostajien kiinnostus on ollut yhtä innokasta kuin aiemminkin.

Tutustu tästä Everyday.fi -palveluun

TalSa: Varo laitonta pikavippipalvelua

Kuluttajaviraston lakimies Juha Jokinen varoittaa laittomista pikavippipalveluista. Pikavippipalvelun toiminta on laitonta silloin, jos se ei ole rekisteröitynyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin.

Rekisteröityminen on ollut pakollista kaikille pikavippiyrityksille kesäkuun alusta lähtien, mutta osa yrityksistä on jättänyt hakematta rekisteriin jatkaen silti toimintaansa.

Jokinen huomauttaa, että mikäli yritys ei täytä lakisääteisiä velvollisuuksia, yrityksellä ei todennäköisesti ole kaikki kunnossa ja toiminnassa voi olla muutenkin ongelmia. Aluehallintoviraston ylitarkastaja Tuija Karsimuksen mukaan noin 70 yritystä on hyväksytty rekisteriin ja muutamia on myös hylätty.

Rekisteriin pääsemiseksi vaaditaan yrityksen vastuuhenkilöiltä kunnollinen tausta ja alan tuntemusta. Hakijalla on myös oltava oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa ja hakija ei saa olla konkursissa. Rekisteröityvältä yritykseltä tarkastetaan ylimmän johdon ja osakkaiden sakko-, rikosrekisteri- ja liiketoimintakiellot sekä varmistetaan luottotoiminnasta vastaavien henkilöiden alan tuntemus joko koulutuksen tai kokemuksen kautta. Pikaluottopalvelu saa nykyään aloittaa toimintansa vasta rekisteröitymisen jälkeen.

Lähde: Taloussanomat

Pikalainaongelmissa vastuu myös asiakkaalla

Pikavippien aiheuttamista ongelmista on julkisuudessa paljon keskustelua ja pikalainoille vaaditaan erilaisia rajoituksia ongelmien ehkäisemiseksi. Nyt myös viranomaiset ovat ottaneet keskustelussa huomioon asiakkaan oman vastuun.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Tuija Karsimus huomioi kesällä Lainamarkkinat.fi -uutisissa myös asiakkaan oman vastuun. Karsimuksen mukaan asiakkaan pitäisi itse miettiä onko hänellä lainaan varaa ja mitä maksamatta jääneestä lainasta seuraa. Karsimuksen mukaan nykyään tietoa on tarjolla paljon. Kaikkien pikalainayritysten internet-sivuilta löytyy taulukoita ja laskureita sekä muuta tietoa lainan kustannuksista ja lainaehdoista.

Karsimus toteaa, että ongelmissa on kyse huolettomasta asenteesta, joka saa etenkin nuoret aikuiset ottamaan pikavippejä. Asiakkaan pitäisi pohtia muitakin vaihtoehtoja pikavipin lisäksi.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kuusiston mukaan ylivelkaantumisesta tulee helposti kierre, kun velkaa maksetaan pois velalla. Kuusisto suosittelee asiakasta mitoittamaan velkansa myös pahan päivän varalle. Yhden poikkeuksen hän kuitenkin mainitsee velan maksamiseen velalla, sillä edullisemmalla lainalla voi maksaa kalliin lainan pois ja alentaa näin maksueriään.

Uusia pikavippipalveluita

Luotonantajarekisteriin on hyväksytty uusia pikavippipalveluita, joista Käteistä.fi -niminen palvelu on jo toiminnassa. Palvelun takaa löytyy runsas vuosi sitten perustettu tamperelainen osakeyhtiö Trust & Hope Oy.

Luotonantajarekisteristä löytyy myös kyseisen yrityksen rekisteröimä toinen aputoiminimi, Tarveluotto.fi. Myös samanniminen domain on rekisteröity kyseiselle yritykselle jo toukokuussa, mutta osoitteen takaa ei kuitenkaan vielä maanantaina 22.8. löytynyt sisältöä.

Luotonantajarekisterissä oli maanantaina 22.8. yhteensä 71 rekisteröityä luotonantajaa. Vielä 11.8. luotonantajia löytyi rekisteristä vain 67 kappaletta.

Pikavipeillä pitkä historia

Ensimmäiset pikavipit rantautuivat Suomeen vuonna 2005, jolloin ensimmäiset kotimaiset pikavippiyritykset aloittivat pienlainojen tarjoamisen suomalaisille. Erilaisia kulutusluottoja on ollut todella pitkään luottokorttien ja pankkien tarjoamien pienten luottojen yhteydessä, mutta varsinaisten kaupallisten pikavippien markkinointi alkoi vasta ensimmäisten pikavippipalveluiden avatessa lainapalvelunsa.

Pikavipeillä on kuitenkin pitkä historia Yhdysvalloissa, jossa niitä on markkinoitu nimellä “payday loans”. Nimitys tulee ajatuksesta, että lyhytaikaisella lainalla voi huolehtia päivittäisistä menoista seuraavaan palkkapäivään (payday) asti. Perinteisesti Yhdysvaltain pikavipeissä laina-aika onkin seuraavaan palkkapäivään asti. Rahat haetaan erillisestä lainauspisteestä ja lainaaja kirjoittaa palkkapäivälleen päivätyn shekin, joka käsittää lainan ja korot.

Nykyään myös Yhdysvalloissa pikalainaa voi hakea sähköisesti ja laina myös peritään automaattisesti hakijan tililtä hänen palkkapäivänään.

Vertaislainapalvelun lainakannasta lähes 9 prosenttia perintään

Vertaislainapalvelun lainakannasta on mennyt 8,8 prosenttia perintään ja jopa 13,8 prosenttia laskuista maksetaan myöhässä.

Tiedot selviävät Lainaaja.fi -palvelun julkistamista tilastoista. Palvelu on ollut toiminnassa yli puoli vuotta, jona aikana lainahakemuksia on tullut lähes 1000. Lainansa on saanut 41 hakijaa. Lainakanta on yhteensä 64 500 euroa.

Lainaaja.fi myöntää lainanantajia olevan liian vähän lainan hakijoihin nähden ja liian monen lainanottajan hoitavan huonosti maksunsa. Palvelu käynnistää syksyllä toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan lainansa saavien hakijoiden osuutta ja vähentämään maksuhäiriöongelmia.

Pikavippiä jokaiseen tarpeeseen – veronpalautus ennakkoon tai pizzaa vipillä

Pikavippejä mainostetaan ratkaisuna elämän pieniin ja suurempiikin menoihin, mutta osa palveluista menee astetta pidemmälle ja tarjoaa vippiä suoraan tietynlaisiin tarpeisiin.

Vippiä voi saada esimerkiksi laskujen maksamiseen, jolloin laskut hoidetaan asiakkaan puolesta ja asiakas hoitaa maksut suoraan vippipalvelulle. Myös pizzatilauksen mukana voi saada pikavipin. Pizza maksetaan suoraan pikavipillä, minkä jälkeen pizza tuodaan kotiin ja loppusumma vipistä maksetaan tilille. Koko summa maksetaan myöhemmin laskulla, aivan kuten normaali pikavippi.

Myös veronpalautuksen voi saada ennakkoon pikavipin avulla, asiakas ilmoittaa vain verohallinnolle pikavippiyhtiöstä saadun tilinumeron, jolloin vipin maksaminen hoituu automaattisesti veronpalautuksen siirtyessä joulukuussa suoraan vippipalvelulle.

Rahat loppu ja laskut myöhässä – mitä tehdä?

Ylivelkaantuminen voi seurata monenlaisista syistä, mutta velkaongelmiin joutuneen on mahdollista saada apua.

Mikäli laskut kasaantuvat ja rahat ovat vähissä, helpointa on soittaa laskuttajalle ennen eräpäivää ja yrittää sopia uutta maksusuunnitelmaa. Useat tahot suostuvat venyttämään eräpäivää joitakin viikkoja.

Mikäli laskua ei hoida ajallaan ja asiallisesti, laskun summa kasvaa pikkuhiljaa jopa moninkertaiseksi. Lasku kasvaa viivästyskoroilla, muistutusmaksuilla, perintätoimiston kuluilla ja lopulta tuomioistuimen käsittelymaksuilla, velkojan oikeudenkäyntikuluilla ja ulosottomaksuilla.

Jos laskua ei muistutuksista huolimatta makseta, se siirtyy käräjäoikeuteen ja lopulta ulosottoon, jolloin oikeudenkäynti- ja ulosottokulut paisuvat satoihin euroihin. Ulosottoon jouduttuaan nettopalkasta menee kolmasosa ulosotossa olevien laskujen hoitamiseen. Oikeuden päätöksen jälkeen velalliselle tulee myös maksuhäiriömerkintä.

Velkaongelmiin joutunut voi saada myös myös apua. Apua kannattaa hakea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esimerkiksi oman kunnan talous- ja velkaneuvonnasta.

Vertaislainat pikavippien kilpailijaksi

Vertaislainoja välittävät palvelut ovat tulleet Suomenkin markkinoille kilpailemaan pikavippejä tarjoavien yritysten asiakkaista. Vertaislainoissa tavalliset ihmiset lainaavat rahaa toisilleen. Lainan välityksestä huolehtii vertaislainapalvelu, joka saa tuottonsa lainojen järjestelypalkkioista.

Vertaislainoissa lainattavat summat ovat pikavippejä suurempia, mutta yleensä ne koostuvat useamman pienen lainanantajan lainasta. Yhtä lainaa rahoittaa siis useampi lainanantaja, toiset muutamilla kymmenillä euroilla ja toiset suuremmilla summilla.

Lainaaja.fi -palvelun perustaja Tuomas Talola kuvaa Turun Sanomille antamassaan haastattelussa palvelua “rahanlainauksen Huutonetiksi”, jossa korko määräytyy eräälaisen huutokaupan mukaan.

Palvelun nettisivuilla kuvataan lainaamista turvalliseksi. Yrityksen tilillä olevilla rahoilla on talletussuoja, lainahakijoiden luottotiedot tarkistetaan ja tunnistaminen hoidetaan pankkitunnistusta vastaavalla tavalla. Palvelu kuvaa toimintansa perustuvan avoimuuteen ja vastuullisuuteen.

Pikavippejä ja erilaisia kulutusluottoja

Kulutusluotoiksi mielletään usein pikavipit ja pikavippejä suuremmat vakuudelliset ja vakuudettomat kulutusluotot. Harva tulee kuitenkaan miettineeksi, kuinka paljon erilaisia kulutusluottoja on tarjolla.

Pikavippien lisäksi kulutusluottoihin lasketaan esimerkiksi luotolliset tilit, korttiluotot ja luottokortit ja pankkien velkakirjalainat. Myös tavallinen osamaksu on kulutusluotto. Osamaksulla maksetaan usein suurempia ostoksia, kuten huonekaluja ja isoja kodinkoneita. Useat suuremmat nettikaupat tarjoavat usein “tilimaksua” eli osamaksua. Luottokortit, joista tutuimpia ovat esimerkiksi Visa ja Mastercard, lasketaan myös kulutusluottoihin. Lisäksi kaupoilla voi olla erilaisia omia korttiluottoja, jotka kelpaavat maksuvälineeksi ainoastaan kyseisessä kaupassa tai ketjussa.

Erilaisissa kulutusluotoissa luoton kustannukset vaihtelevat paljon ja kulutusluotto kannattaa muodosta riippumatta ottaa aina huolella ja harkiten. Myös tavallisten osamaksujen kanssa voi joutua ongelmiin, mikäli niitä ottaa yli varojensa.

Lähde: Finanssivalvonta

Pikavippikilpailussa rahoitetaan pieniä rahoituksentarpeita

Pikavippi.fi ja NRJ järjestävät kilpailun, jossa rahoitetaan joka viikko pieni rahantarve.

Kilpailuun osallistutaan www-sivujen kautta, jossa rahantarve perustellaan. Rahoituksen hoitaa Pikavippi.fi ja NRJ Aamupojat valitsevat voittavan tarinan.

Kilpailu on voimassa vuoden loppuun asti. Aiemmin kilpailun on voittanut esimerkiksi nainen, jonka mies vei erossa lapsen pinnasängyn ja 47-vuotias nainen jolla ei ole koskaan ollut “prinsessapäivää”.

Kilpailuun voi osallistua Pikavippi.fi -nettisivujen kautta

Vaihtoehto pikavipille: tienaa pikkurahaa tiedoillasi ja taidoillasi

Jos pikavipin ottaminen ei miellytä, pikkurahaa voi tienata myös omilla tiedoilla ja taidoilla Earnrae.com -palvelun avulla. Kaikki palvelut maksavat viisi euroa ja palvelun tarjoaja tienaa jokaisesta toteutuneesta tilauksesta neljä euroa.

Earnraessa tarjottu palvelu voi olla salainen resepti, ohjeiden antamista, pilapuhelu tai lähes mitä vain lain sallimissa rajoissa. Kaikkien palvelujen antaminen tarjotaan anonyymisti Earnrae-nettipalvelun kautta PayPal -tiliä käyttäen. Ilmoituksiin voi lisätä myös ääntä, kuvia tai videoita.

Tarjottavien palveluiden kirjo on laaja, ilmoittajat lupaavat antaa neuvoja, vinkkejä ja apua monenlaisiin ongelmiin. Viiden euron hintaan voi saada ohjeet vaimon ymmärtämiseen, kravattisolmun tekoon ja vinkin miten hernekeiton saa ulos purkista ilman kaivamista.

KL: Pikavippien suosio ei hiipumassa

Ajoittain negatiivisestakin julkisuudesta kärsineet pikavipit ovat nyt suosituimpia kuin koskaan aiemmin. Kauppalehden haastatteleman Suomen pienlainayhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kuusiston mukaan huonotkin uutiset yleensä vain lisäävät pikavippien myyntiä. Kuusisto toteaa vuoden ensimmäisen neljänneksen myynnin olleen Tilastokeskuksen mukaan suurempaa kuin koskaan.

Pikalainayrityksille rekisteröityminen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon on ollut pakollista kesäkuun alusta lähtien. Toimilupa on tällä hetkellä myönnetty 61 yritykselle. Kuusiston mukaan rekisteröintipakko ei ole hidastanut kasvua.

Suomalainen Risicum myytiin Yhdysvaltalaiselle ostajalle

Yhdysvaltalainen Dollar Financial Corp on ostanut Risicum Oyj:n. Kaupan myötä Suomen suurin pienlainoja tarjoava yritys Risicum siirtyy osaksi kuluttajarahoitukseen erikoistunutta amerikkalaisyhtiötä.

Risicumista kerrotaan yrityksen odottavalla innolla yhteistyön aloittamista ja kaupan tukevan yhtiön kasvustrategiaa. Risicumin toimitusjohtaja Jouni Hintikka uskoo kaupan vahvistavan sähköisten luontonantopalvelujen tarjoajien edelläkävijän asemaa uuden omistajan monipuolisten resurssien avulla.

Kauppasumma oli noin 46 miljoonaa dollaria eli noin 32 miljoonaa euroa. Risicumin liikevaihto oli viime vuonna yli 14 miljoonaa euroa ja yhdistys on Avainlippu-alkuperämerkitty.

HS: Kulukattoa pikavippiyhtiöille selvitetään

Kulukaton mahdollisuus pikavippiyhtiöille voidaan selvittää Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin Helsingin Sanomille antaman lausunnon mukaan. Oikeusministeri toteaa kuitenkin hintasääntelyn olevan erittäin poikkeuksellinen ratkaisu Suomessa.

Kuluttajaviraston suorittamassa tutkimuksessa selvisi, että pikavippien runsas ja aggressiivinen markkinointi lisää velkaantumista. Pikavippivelat ovat ruuhkauttaneet käräjäoikeuksia ja ongelmat koskettavat erityisesti nuoria. Uusi hallitus tutkii pikavippejä koskevan lain ja selvittää mahdollisuuksia lain kiristämiseksi.

Puolet pikalainapalveluista ottaa yhteyttä maksuvaikeuksissa olevaan asiakkaaseen

Pikavippejä koskeva laki on määrännyt joulukuusta 2010 alkaen luotonantajat ottamaan itse yhteyttä maksuvaikeuksissa olevaan asiakkaaseen maksujärjestelyistä sopimiseksi. Tutkimuksen mukaan vaatimus toteutuu noin 55 prosentissa tapauksissa.

Talous- ja velkaneuvojista yli puolet arvioi, että pikavippiyritykset ottavat oma-aloitteisesti yhteyttä maksuvaikeuksissa olevaan asiakkaaseen. Lähes 80% vastanneista kertoi asiakkaan ottavan yleensä itse yhteyttä velkojaan saadakseen lisäaikaa laskun maksamiseen.

Yleistä käsitystä pikavippien aiheuttamista velkaongelmista velkaneuvojilla ei ole. Neuvojat kuitenkin arvioivat pikavippien aiheuttavan velkaantumista enemmän nuorilla kuin vanhoilla asiakkailla.

Tutkimuksen suoritti Kuluttajavirastoja siihen vastasi 72 talous- ja velkaneuvojaa.

Verovapaata tuottoa sijoittamalla Tuottoa.fi -palveluun

Tuottoa.fi tarjoaa jopa 8% verovapaan tuoton, kun sijoitat palveluun vähintään 1000 euroa. Hyvien kokemusten pohjalta tuottoprosenttia nostettiin 3-5 prosentista 4-8 prosenttiin. Verovapaa 8% tuotto vastaa 11,11% veronalaista tuottoa.

Tuottoa.fi on OPR Vakuus Oy:n tarjoama uudenlainen sijoitustuote. Sijoittaminen on helppoa verkkopalvelun kautta ja tuoton saa automaattisesti tilille kuukausittain. Tuotto on verovapaata osaketuloa ja sijoitus on osakesijoitus, joten sei kuulu talletussuojan piiriin.

Sijoitusaika vaikuttaa tuottoon, täyden 8% tuoton saa kuuden kuukauden sijoituksella. Kolmen kuukauden jälkeen tuotto nousee 4 prosentista 5 prosenttiin. Sijoituksen tekeminen on maksutonta, aloitus- tai hallinnointikuluja ei peritä.

Uusi hallitus suunnittelee pikavippien ikärajojen muuttamista

Uusi hallitus aikoo käydä läpi koko pikavippejä koskevan lainsäädännön. Pikavippien ikärajoja ja lainaehtoja tullaan mahdollisesti muuttamaan, lisäksi Suomeen saatetaan perustaa positiivinen luottorekisteri, josta pikavippiyritykset voivat tarkistaa hakijan luottohistorian. Uutispäivä Demarin mukaan näillä keinoilla pyritään vaikuttamaan pikavipeistä aiheutuviin ongelmiin, joita on esimerkiksi velkojen kasaantuminen.

Hallitusneuvottelujen oikeuspolitiikan työryhmää vetänyt kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo, etteivät viime kaudella tehdyt pikavippejä koskevien lakien kiristykset olleet riittäviä. Hänen mukaansa lain läpikäynti yritetään tehdä kiireesti.

Pikavippien suosio aiheuttaa lieveilmiöitä

Helsingin Sanomat käsitteli 21.6.2011 pääkirjoituksessaan pikavipeistä koituvia ongelmia.

Suositut pikavipit aiheuttavat ruuhkia käräjäoikeuksille. Pikavippiyritykset aloittivat toiminnan Suomessa vuonna 2005, jonka jälkeen käräjäoikeuksien velkariidat ovat kasvaneet kaksinkertaiseksi. Useat velkaongelmaiset ovat nuoria, jotka ottavat pikavippejä ajattelemattomasti, hetken mielijohteesta tai humalassa. Aggressiivinen markkinointi ja pikavippien ottamisen helppous saa nuoret lainaamaan seurauksia ajattelematta.

Velkaongelmiin joutuvat nuoret kohtaavat ulosoton, menettävät luottotietonsa ja voivat päätyä sen seurauksena syrjäytyneeksi. Työpaikka ei houkuta nuorta, jonka palkasta menisi suuri siivu ulosottovelkojen maksamiseen. Pikavippien ottaminen on liian helppoa ja nuorilla on liian vähän tietämystä talousasioista ja oman talouden hallinnasta. Ruotisissa ongelmaa on korjattu tiukalla lainsäädännöllä – siellä pikavippejä saa myöntää vain yli 30-vuotiaille.

EasyBills monipuolistaa laskujen maksamista

EasyBills tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja tavallisten laskujen maksamiseen. Laskut voi eriyttää useampaan erään tai pidentää maksuaikaa useita viikkoja. Palvelu on maksullinen, kulut riippuvat maksuajan pituudesta ja erien määrästä, sekä alkuperäisen laskun summasta.

EasyBills maksaa laskut pois, minkä jälkeen lasku hoidetaan suoraan EasyBillsille. Kyseessä on siis luotollinen laskupalvelu. Palvelua tarjotaan suomalaisille, joilla on puhtaat luottotiedot ja säännölliset tulot. Kulut eivät päätä huimaa, esimerkiksi 59 euron laskun eräpäivän siirtämisestä viikolla tulee kuluja alle kolme euroa. Isomman laskun jakamisesta osiin peritään enemmän, esimerkiksi 600 euron laskun jakaminen kahteen erään, joista ensimmäinen maksetaan 7 päivän kuluessa maksaa 141 euroa. Palvelu ottaa hoitaakseen enintään 1000 euron arvosta laskuja.

Pikavippien kulut laskeneet

Tilastokeskuksen mukaan tammi- ja maaliskuun 2011 välillä myönnettiin uusia pienlainoja noin 70 miljoonaa euroa, mistä lainaajat maksoivat erilaisia korkoja ja kuluja yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa. Alkuvuonna lainoja myönnettiin yhteensä 321 000 kappaletta, mikä tekee keskimääräisen pienlainan summaksi 217 euroa. Takaisin lainat maksettiin keskimäärin 33 päivässä.

Pienlainojen suosio on noussut selvästi vuodentakaisesta. Vuosi sitten tammi- ja maaliskuun välillä 2010 pikalainoja myönnettiin 275 600 kappaletta, yhteensä lähes 56 miljoonalla eurolla. Kulut lainaa kohden olivat korkeammat, noin 27 prosenttia lainan pääomasta. Alkuvuonna 2011 pikalainojen kulut olivat laskeneet 25,4 prosenttiin lainapääomasta.

Pikavippihakemus voidaan hylätä yllättävän helposti

Pikavippihakemus voidaan hylätä monesta syystä. Luottotietomerkinnän lisäksi yleinen syy hakemuksen hylkäämiseen on se, että hakija ei täytä lainan ehtoja tai tiedot ovat puutteelliset. Lainaehtoihin tulee tutustua tarkkaan ennen lainan hakemista. Useat pikalainapalvelut eivät kelpuuta hakijoita, joilla on salainen puhelinnumero tai prepaid-liittymä käytössään. Palvelun lainaehdoista selviää aina, mitä seikkoja lainan myöntämiseen vaaditaan.

Puutteelliset tai väärät tiedot lainahakemuksessa aiheuttavat paljon hylkäämisiä. Koska hakemuset käsitellään usein automaattisesti, pienikin kirjoitusvirhe henkilötiedoissa voidaan tulkita vääriksi tiedoiksi ja hakemus hylätään.

Vakituinen osoite Suomessa on yleinen vaatimus pikavipin myöntämiselle. Suurempiin lainoihin voidaan vaatia erilaisia myöntämisehtoja, kuten vakituista työpaikkaa tai säännöllisiä tuloja.

Alle 18-vuotiaille pikavippejä ei myönnetä. Useilla pikavippipalveluilla on myös omia ikärajojaan eri lainasummille. Esimeriksi Risicumilta yli 1000 euron lainan voi saada vain yli 24-vuotiaat hakijat.

Suomen Pienlainayhdistyksessä kymmenen jäsentä

Ainalaina eli Oy Netford Capital Ltd liittyi Suomen Pienlainayhdistys ry:n jäseneksi 7.6.2011. Yhdistyksessä on nyt 10 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus pikavippialalla on noin 65 prosenttia.

Tilikaudella 2009 Ainalainan liikevaihto oli 745 000 euroa, joten se kuuluu alan 20 suurimman yrityksen joukkoon. Ainalaina on tamperelainen rekisteröity pikalainayritys. Suomen Pienlainayhdistys ry:n jäsenet sitoutuvat yhdistyksen eettisiin sääntöihin liiketoiminnassaan. Eettiset säännöt vaativat yritykseltä avoimuutta, luotettavuutta ja vastuullisuutta.

Luotonantajarekisteri 6/2011

Pikalaina-alalla toimivien yritysten tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Suomen lääninhallituksen luotonantajarekisteriin 31.5.2011 lähtien. 7.6.2011 Luotonantajarekisteriin kuuluvat seuraavat pikalainayritykset:

• Aasa Oy
• Abro Rahoitus Suomi Oy
• ACT Rahoitus Oy
• Alina Rahoitus Oy
• Alipes Oy
• Amex Rahoitus Oy
• Annali Oy
• Arctic Freetime Service Oy
• Businesspojat Oy
• CC Rahoitus Oy
• Credit Point Finland Oy
• Ege Finance Oy
• Euroloan Consumer Finance Oyj
• Euronic Oy
• Ferratum Finland Oy
• Finaref Oy
• Forso Finance Oy
• Get Capital Oy
• Herttaysi Oy
• Instant Consulting Oy
• J.W.-Yhtiöt Oy
• KM Karico Oy
• Lainasto Oy
• Lauroo Finance Oy
• Lindorff Invest Oy
• Luoteen Sirtox Oy
• Maxmani Oy
• MCB Finance Finalnd Oy
• Meriva Rahoitus Oy
• Mikrovippi Oy
• MMJ Laina Oy
• NDN-Yhtiö Oy
• Nordic Rahoitus Oy
• Nordicredit Oy
• Nuevo Oy
• OK Money Finance Oy
• OPR-Vakuus Oy
• Oy Atlas-Invest AB
• Oy Botnia Finance AB
• Oy Intrumia AB
• Oy Mr Capital AB
• Oy Netford Capital Ltd
• Petittrade Oy
• Risicum Oyj
• RR Finance Finland Oy
• SAV-Rahoitus Oyj
• Suomen Asiakasluotto Oy
• Suomen Ennakkopalautus Oy
• Suomen Rahoitusyhtiö Oy
• Suomen Takuulaina Oy
• Suomen Viestilaina Oy
• Terrarahoitus Oy
• Top Finance Oy
• Toyota Finance Finland Oy
• Vipster Oy
• Vivus.fi Oy
• WHT-Yhtiöt Oy

LHV-pankki laajensi toimintaansa Suomeen

AS LHV Pank on vuonna 1999 Virossa perustettu pankki, joka tarjoaa pankki-, varainhoito-, arvopaperinvälitys- sekä sijoituspalveluita. Suomen markkinoille pankki tuli 2011 tarjoten edullista LHV-kulutusluottoa. Pankin tavoitteena on laajentaa palvelutarjontaansa myös säästämiseen ja päivittäisasiointiin lähivuosina. Kulutusluottojen tarjoaminen Suomessa aloitettiin, koska pankki näki siinä markkinaraon.

LHV-pankin markkinointipäällikön Kati Niemelän mukaan kulutusluotot ovat turvallinen valinta suomalaisille. Luottoehdot ovat helposti ymmärrettävät ja luotto sidotaan kiinteään korkoon, joka ei muutu laina-aikana. Asiakkaille ei myöskään myönnetä enempää lainaa kuin mihin heillä on varaa.

LHV-kulutusluotot ovat 1000-6000 euron suuruisia luottoja 12-36 kuukauden maksuajalla. Pankilla on Suomessa Finanssivalvonnan myöntämä pankkitoimilupa.

KL: Pikalainoista globaalia bisnestä

Ferratum-yritysryhmän perustaja, pääomistaja ja toimitusjohtaja Jorma Jokela pyrkii levittämään pikalainayritystä maailmalle. Suomesta pankkitoimilupaa ei irronnut, joten sitä haetaan toisesta EU-maasta, mikä mahdollistaisi pankkitoiminnan koko EU:n alueella. Esimerkiksi Italiassa ja Saksassa lainojen myöntäminen on mahdollista ainoastaan pankeille. Osa yhdistyksen toiminnoista siirtyy tulevaisuudessa siihen maahan, mistä pankkitoimilupa myönnetään.

Ferratumin laajentuminen globaaleille markkinoille on jo hyvässä vauhdissa, sillä Ferratum toimii tällä hetkellä 15 Euroopan maassa. Lähivuosina on tarkoitus laajentua myös muihin Euroopan mihin sekä Euroopan ulkopuolelle. Pienlainat ovat uusi suomalainen vientituote.

Ferratum aloitti pikavippien tarjoamisen Suomessa ensimmäisenä kuusi vuotta sitten. Liiketoiminta on kasvanut kovaa vauhtia ja kasvun odotetaan jatkuvan ennestään. Vaikka Suomen markkinat ovatkin Jokelan mukaan täynnä, kasvuvaraa löytyy uusien innovaatioiden ja uusien tuotteiden myötä. Ferratumilla onkin tulossa uudenlaisia lainatuotteita, muun muassa EasyBills, jossa Ferratum ostaa asiakkaan laskun ja maksaa sen ajallaan. Asiakas taas maksaa laskun summan ja kulut Ferratumille. Palvelu on tarkoitus laajentaa koko Eurooppaan.

Lähde: Kauppalehti

Pikavippifirmat rekisteröitävä 31.5.2011 mennessä

Viime joulukuussa voimaanastuneen lain toisen vaiheen määräaika päättyy 31.5.2011. Lain mukaan kaikkien pikavippejä tarjoavien yritysten tulee olla tämän päivämäärän jälkeen rekisteröitynyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin.

Jo nyt uusien pikavippialan yritysten on ollut pakollista rekisteröityä luotonantajarekisteriin, mutta toukokuun lopussa myös kaikkien vanhojen, jo ennen joulukuuta 2010 alalla toimineiden pikavippiyritysten tulee olla rekisteröitynyt toimintaansa jatkaakseen.

Luotonantajarekisteriin hyväksymisen ehtona on, että yrityksen johtohenkilöillä tulee olla riittävä tietämys luottotoiminnasta, oikeus harjoittaa elinkeinoa suomessa sekä moitteeton tausta. Lisäksi yrityksen johtohenkilö ei voi olla konkurssissa.

25.5.2011 mennessä yhteensä kaikkiaan 50 yritystä oli onnistuneesti rekisteröitynyt luotonantajarekisteriin.

Katso päivitetty luotonantajarekisteri tästä.

LL: Pikalainoihin liittyvät maksuvaikeudet koskettavat nuoria

LounaisLappi-lehden mukaan pikalainojen takia maksuvaikeuksiin joutuva henkilö on keskimäärin 26-vuotias. Kärjäoikeuden pikalainoihin liittyvistä velkatuomioista yli puolet kohdistui alle 26-vuotiaisiin henkilöihin.

Yksityishenkilöiden velkaongelmat ovat lehden mukaan erilaisia kuin 1990-luvun lama-aikaan liittyvät yritysveloista, takaajista ja työttömyydestä johtuvat velkaongelmat. Viime vuosien velkaongelmat liittyvät vakuudettomien luottojen käyttöön.

Kemi-Tornion alueen lähikuntien velkaneuvojan Elvi Oikarisen mukaan velkaneuvojat ovat yrittäneet saada pikavipit jopa loppumaan lainsäädännöllä. Yölainaamisten kieltäminen saatiin kuitenkin osaksi lainsäädäntöä.

Velkaneuvojat ovat huolissaan erityisesti alle 30-vuotiaista nuorista, jotka velkaantuvat holtittomuuden, taloudenhallinan osaamattomuuden tai motivaation puutteen takia. Oikarisen mukaan velkaneuvonta pitäisi saada osaksi koulujen opetussuunnitelmaa, jotta nuoret välttyisivät asioiden hoitamatta jättämisistä johtuvista seuraamuksista.

KL: Harhaanjohtavasta markkinoinnista markkinointikielto pikavippiyritykselle

Reissuluotto-niminen pikalainayhdistys on saanut markkinointikiellon harhaanjohtavan markkinoinnin takia. Kiellon taustalla on kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen hakemus. Päätöksen antoi Markkinaoikeus.

Kadunvarsimainoksissa ja metroasemilla olleissa mainoksissa ei ollut riittävän selkeästi kaikkia vaadittuja tietoja. Todellinen vuosikorko oli piilotettu pienellä tekstillä mainoksen alareunaan ja kaikkia vaadittuja tietoja ei kerrottu. Yritys ei myöskään suostunut lopettamaan mainontaansa kehoituksesta huolimatta. Mainonnan katsottiin osoittavan selvää piittaamattomuutta lainsäädäntöä kohtaan. Markkinaoikeuden antaman päätöksen mukaan yritys ei saa jatkaa tai uudistaa vastaavanlaista markkinointia 50 000 euron sakon uhalla. Jatkossa mainonnassa vaaditaan olevan kaikki laissa vaaditut tiedot selkästi ja helposti ilmaistuna.

Huomautuksia mainostuksesta on annettu myös muille pikalainayrityksille, esimeriksi Pikavippi.fi -pikalainapalvelun takana oleva OPR-Vakuus Oy on saanut huomautuksen mainonnasta jossa ei kerrottu kaikkia vaadittuja tietoja. OPR-Vakuus Oy lopetti kuitenkin mainonnan huomautuksen seurauksena.

Tapauksesta kertoi Kauppalehti.

100 e pikavippi – moninkertainen lasku

Taloussanomat uutisoi maksamatta jääneistä pikavipeistä. Lehden mukaan, ja mikä on totta, jo esimerkiksi 50 tai 100 euron pikavippi voi johtaa todella isoon laskuun, mikäli takaisinmaksuvelvoitteen jättää hoitamatta.

Maksamattoman pikavipin perintäprosessia useasti nopeuttaa se, että pikalainayhtiöt myyvät saatavan perintätoimistoille melko nopeasti mikäli asiakas ei ole laskuaan maksanut, koska heillä itsellään ei velan perimiseen ole resursseja. Lisäksi on huomioitavaa, että pikavippiyritykset voivat ilmoittaa asiakkaan maksuhäiriömerkinnän tämän luottotietoihin, kun vipin alkuperäisestä eräpäivästä on kulunut 60 vuorokautta.

Mikäli pikalaina pääsee oikeuteen asti asiakkaan maksuvaikeuksien vuoksi, on Taloussanomien mukaan hinta 100 euron vipille tällöin 397€ mukaanlukien eräpäivän siirrot, korot, maksumuistutusmaksut, perintätoimiston kulut, oikeudenkäyntikulut ja ulosottomaksut. 100 euron vipin periminen ulosottoteitse tulee yhtälailla kalliiksi asiakkaalle kuin 10000 euron luotonkin, sillä oikeudenkäynti-, perintätoimisto- ja viranomaiskulut ovat lähestulkoon samat.

Kuitenkin, mikäli olet ajoissa yhteydessä pikavippipalveluun maksuvaikeuksissa, palvelu yleensä voi joustaa takaisinmaksuajoissa ja tehdä kanssasi selkeän maksusuunnitelman veloistasi. Älä siis ajattele että “antaa olla kun luottotiedot menevät kuitenkin”, vaan ota yhteyttä vippifirman asiakaspalveluun esimerkiksi osamaksusta sopimiseksi. Pikalainayrityksellekin on huomattavasti helpompaa ja kannattavampaa, kun aktiivinen asiakas tekee itse henkilökohtaisesti maksusopimuksen kuin että viranomais- ja perintätoimistokulut syövät sekä vippifirman että asiakkaan rahat kalliissa perintäprosessissa.