Pikavipeille suunniteltu korkokatto lopettaisi käytännössä pienten pikavippien tarjoamisen kokonaan ja pakottaisi luottoa tarvitsevat kuluttajat kääntymään suurempien kulutusluottojen pariin.
Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan pikavippibisnestä oltaisiin rajoittamassa rajaamalla pikavipeistä perittävät kulut niin alhaiseksi, että pienten pikavippien tarjoaminen muuttuisi käytännössä kannattamattomaksi. Korkorajoitus koskisi ainoastaan pieniä, alle 1000 euron suuruisia pikavippejä. Niin sanotut hyödykesidonnaiset luotot, eli osamaksukaupat jäisivät myös sääntelyn ulkopuolelle. Tällä hetkellä pikavippien kulut ovat Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 23 prosenttia lainapääomasta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan lainsäädäntöä on tiukennettava pikavipeistä aiheutuvien velkaongelmien takia. Oikeusministeriön mietintö lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle, jolloin eri tahot voivat antaa huomioita mallin eduista ja haitoista. Tämän palautteen perusteella oikeusministeri arvioi, millaista mallia eduskunnalle ehdotetaan, kertoi Henriksson Uudelle Suomelle.
Suomen Pienlainayhdistys Ry on jo vastustanut ehdotettua mallia, sillä sen mukaan korkorajoitukselle ei ole perusteita. Lisäksi yhdistys ennakoi ylivelkaantumiseen liittyvien ongelmien vain pahentuvan sillä, että tarjonta siirretään ainoastaan suurten kulutusluottojen pariin, jolloin pientä lainaa tarvitsevat lainanhakijat joutuvat ottamaan tarvettaan huomattavasti suuremman luoton. Yhdistyksellä on käynnissä oma kampanja, jolla pyritään poistamaan pikaluottoihin liittyviä ongelmia. Lisäksi Finanssialan Keskusliitto on esittänyt, että sääntelyn vaikutuksia muihin kulutusluottoihin kuin pikaluottoihin tulisi selvittää jatkovalmisteluissa tarkemmin.
Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kritisoi yhdistyksen julkaisemassa tiedotteessa työryhmän tapaa tarkastella pieniä luottoja todellisen vuosikoron laskentakaavan kautta. Kyseinen laskentakaava on tarkoitettu pitkäaikaisten luottojen, kuten asuntolainojen vertailuun, eikä se sovellu hyvin lyhytaikaisten ja pienten luottojen kulujen arviointiin. Kuusisto toteaa, että oikeusministeriön laatimaa ehdotusta on perusteltu virheellisin perustein, sillä yhdistyksen keräämien tietojen mukaan pienlainoista johtuvien velkomustuomioiden osuus on moneen kertaan liioiltetu.
Todellisen vuosikoron laskentakaavalla mitattuna pikavippien kulut ovat jopa 900 prosenttia, kun todellisuudessa ne ovat keskimäärin 23 prosenttia lainapääomasta. Tämä tarkoittaa, että keskimääräisestä 243 euron pikavipistä 33 päivän maksuajalla maksetaan korkoja ja kuluja vajaat 56 euroa. Mikäli oikeusministeriön antama ehdotus tulisi voimaan, laskisivat korot ja kulut vastaavasta lainasta 9,07 euroon. Todellisen vuosikoron laskentakaava perustuu teoreettiseen ”korkoa korolle” -malliin, joka sopii huonosti lyhytaikaisiin luottoihin.